Quantcast
Channel: Christer Sundqvist
Viewing all 129 articles
Browse latest View live

YLE sittenkin kuin Pravda?

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Langaton teknologia ja kännykät ylittävät vaivatta uutiskynnyksen Yleisradiossa. Pitäisikö tähän ylistyssanomaan jo puuttua? Tiesittekö että YLE:n pääjohtaja tulee Nokiasta?

 

Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen Erja Tamminen on huolestuneena seurannut sitä miten langaton teknologia ja kännykät ylittävät vaivatta uutiskynnyksen YLE:ssä.

Lumia ja Elop tulevat suomalaisten olohuoneisiin lähes joka uutislähetyksessä. Lauantaiaamun (26.1.2013) uutisissa esiteltiin
kasvihuoneilla hyödynnettävää uusinta langatonta sovellutusta.

Tavoitteena on kurkkujen optimaalinen kasvu, ja ehkä samalla myös YLE:n pääjohtaja Lauri Kivisen entisen työnantajan Nokian liikevoiton kasvu.

Uutisissa esiteltiin langattomia Wlan-antenneja, joiden päätelaitteina toimivat anturit mittaisivat kasvihuoneen valoisuutta, kosteutta ja lämpötilaa. Eihän näitä paljaalla silmällä näe, tai lämpö- ja kosteusmittarista havaitse? Teknologian avulla on tosin mahdollista
seurata kasvien ravinnonottokykyä.

Tasapuolisuuden nimissä olisi pitänyt kertoa, että ravinnonotto voi häiriintyä, sillä itse teknologialla on haittavaikutuksia kasvillisuuteen.

Professori Ledoigt altisti tomaatintaimia mikroaaltosäteilylle 10 minuutin ajan, kenttävoimakkuudella 5 V/m. Stressiperäiset yhdisteet alkoivat lisääntyä kasvissa. Vastaavaa on todettu kylmän sään vaikutuksesta, tai esimerkiksi kasvin varren katkeamisen yhteydessä. Tomaatintaimen solujen energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeissä ATP-molekyylien määrissä nähtiin muutoksia: ATP-tasot laskivat 27 % lähtötasosta, kun mikroaaltoaltistusta oli jatkunut 30 minuuttia.

Puutarhurit, jotka olivat YLE:n lauantaiaamuisen lähetyksen markkinoinnin kohderyhmänä, olisivat olleet oikeutettuja kuulemaan Ledoigtin raportista kuten seuraavastakin.

Intialaistutkija Sharma altisti mungpapuja kännykkäteknologialle. Papujen kuivapaino ja taimien pituus vaihtelivat merkittävästi riippuen säteilyn taajuudesta ja modulaatiosta. Myös maissin tähkissä esiintyi vaurioita langattoman verkon säteilyn vaikutuksesta.

Alankomaissa tehty tutkimus saarnipuilla puolestaan osoitti, että Wlan-säteily vaurioitti puiden lehtiä ja kuoria. Lehtien ylä- ja alapintakerroksessa nähtiin solukkovaurioita.

Langaton teknologia ei ehkä välttämättä maksimoikaan puutarhojen tuotantoa ja tuottoa. YLE:n uutisien pitäisi olla totuudenmukaisia ja irti kaupallisista sidonnaisuuksista.

Missähän viipyy uutinen Euroopan Ympäristöviraston (EEA) tuoreesta kannanotosta, jossa varoitetaan langattoman teknologian riskeistä ihmiselle ja luonnolle? EEA:n raportissa kritisoidaankin osuvasti mediaa siitä, että väestölle ei tarjota monipuolista tietoa teknologian riskeistä.

Euroopan Ympäristöviraston kannanoton taustalla on tammikuun alussa julkaistu tieteellinen katsaus, BioInitiative-raportti (2012), jossa on yli 1800 uutta tieteellistä julkaisua sähkömagneettisten kenttien biologisista vaikutuksista. Raportin mukaan uudella teknologialla on vaikutuksia sekä ihmisen hyvinvointiin että luontoon.

Kuinka valtiorahoitteinen YLE on verkostoitunut? Paitsi, että pääjohtaja Kivinen tulee Nokialta, jonne on hyvät suhteet, hallintoneuvostoa luotsaa Kari Neilimo, joka puolestaan toimii vapaamuurareiden yhteiskuntasuhteiden suurneuvojana”.

Suomalaista mediaa pidetään perinteisesti luotettavana ja
monipuolisena tietolähteenä ainakin Venäjällä. Suomen Kuvalehden artikkelissa ””Pötypuhe kelpaa Venäjällä”” venäläiset toimittajat Olga Derkach ja Vladislav Bykov arvioivat suomalaisen ja venäläisen median eroja.

Pahimpia puutteita kirjoittajien mukaan venäläisen median luotettavuudessa on yksipuolisuus, ihmiset ovat pitkälti valtiollisten televisiokanavien (kuten YLE) varassa.

Derkach ja Bykov uskovat, että suomalaiset ovat median tarjoamien monipuolisten uutisten varassa. Osoittaako YLE toiminnallaan kuitenkin
toista eli “Pötypuhe kelpaa Suomessakin”?

 

Share


Ahmijoille apua

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Duodecim on julkaissut erinomaisen itsehoito-oppaan ruoan ahmijoille. Opas viitoittaa tietä kohti tasapainoisempaa suhdetta ruokaan.

 

Olin erinomaisen kiinnostavassa lehdistötilaisuudessa. Uuden kirjan ilmestyminen on aina kiinnostava hetki. Erityisen riemastuttavaksi tilaisuus muodostui sen takia kun nyt ihan oikeasti oli nähty paljon vaivaa tilaisuuden onnistumiseksi ja kirjan esittelyluennot olivat poikkeuksellisen laadukkaita.

Miksi kirja ahminnasta?

Suomesta on puuttunut suomenkielinen itsehoito-opas ahminnoista toipumiseen. Moni ruoan ahminnasta kärsivä ei tiedä, että hänen tuskallisen ruokakokemuksensa jakaa tällä hetkellä noin 100 000 muuta suomalaista. Apua on saatavilla.

Kirja on oivaltavalla tavalla kaksiosainen: 1) Askel askeleelta ahmijaa hellästi ohjataan pois ahminnan parista ja 2) annetaan laadukkaita evästyksiä sille matkalle, joka pitää ahminnan poissa pitkäkestoisesti.

Opas on tarkoitettu paitsi ahmijoille ja heidän läheisilleen myös esimerkiksi työterveydenhuollossa tai terveyskeskuksissa työskenteleville.

Kirjan parissa ovat hääräilleet enimmän ajan apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen, psykologi Katarina Meskanen ja toimittaja Minna Nalbantoglu.

7 askelta ahminnan hallintaan

Kirjoittajat rakentavat askel askeleelta sellaisen reitin, josta ahmija voi selvitä. Seitsenportaisen vaiheen läpi kuljettuaan hän on valmis kohtaamaan haasteellisen ahminnasta vapaan elämän.

Kirjassa on runsaasti potilaiden viisaita sitaatteja ja tuskaisia lausahduksia. Lisäksi tilaisuuteen oli saapunut potilas, jolla oli tämä ahmintahäiriö. Tässä muutamia hänen ja muiden potilaiden lausahduksia 7 askeleen reitin varrelta:

Jos ahmintani olisi kiinni tahdonvoimasta, olisin tästä sairaudesta jo aikoja sitten parantunut!

Ruuasta on tullut pakkoa enkä esimerkiksi enää oikeastaan lainkaan nauti ruoanlaitosta tai syömisestä. Jo pelkkä syömisen ajattelu saa aikaan ahdistusta. Eniten inhoan syömistä puolisoni kanssa, koska tunnen, että jokainen suupalani lasketaan. Pelkään, että hän pitää minua huonona ihmisen, jos syön liikaa tai liian rasvaista tai makeaa syötävää.

Ahmiessa sitä ajattelee, että tämä on kyllä viimeinen kerta kun syön näitä lihottavia herkkuja, sitten ei enää ikinä. Totta kai silloin pitää syödä kaikki herkut mitä on saatavilla, koska se on viimeinen tilaisuus.

Pahimmillaan söin iloon ja suruun, tylsyyteen, väsymykseen, reippaaseen oloon ja melkein mihin tahansa, mikä vaan oli hyvä syy syödä. Kun söin, niin söin paljon: kaksi kiloa mandariineja, kahdeksan leipää voilla ja leikkeleillä tai paketin keksejä tai kaksi suklaalevyä, puoli kiloa karkkia ja litran jäätelöä.

Ihan sama, ajattelin, lipesin jo tässä, niin voin yhtä hyvin ahmia koko kaapin tyhjäksi.

Väsyneenä töiden jälkeen minulla oli tapana napostella televion ääressä. Napostelut muuttuivat vähitellen ahminnaksi. Aloin neuloa televisiota katsellessani: ei tuntunut hyvältä koskea samalla ruokaan, se olisi sotkenut hienon neulelankani. Neulominen auttoi minua vapautumaan ahminnasta.

Aika harva liikuntalaji kiinnostaa minua. Jousiammunta kiehtoo vieläkin, se oli myös hyvin rauhoittavaa ja se teki hyvää selälle. Pidän jalkapallosta ja salibandystä, mutta kuntoni ei kestä pitkällistä juoksemista. Taiji kiinnostaisi, sillä minulla on hyvä tasapaino ja osaan tehdä liikkeitä hitaasti ja sulavasti.

Minulle parasta syömisen hallintaa on pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä minä ajattelen ja tunnen tänään, ja elää hetkessä, tässä ja nyt.

 

Suosittelen tätä kirjaa. Tässä on hyvä meininki!

Onko sinulla ahmintahäiriö (engl. Binge Eating Disorder, ruots. hetsätningsstörning) ja haluatko jakaa kokemuksesi tässä terveysblogissani?

 

Kirjan tiedot:

Irti ahminnasta – Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan. Duodecim, Helsinki, 2013  ISBN 978-951-656-469-5

 

 

 

 

Share

Spermaa, hunajaa ja sananvapautta

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Helsingin Sanomat valikoi hyvin tarkkaan mitkä mielipidekirjoitukset ylittävät julkaisukynnyksen. Välillä tilanne menee aika koomiseksi! Lue seuraava tosijuttu ja ihmettele Hesarin tarkoitusperiä!

 

Riippumaton päivälehti, jollaiseksi Helsingin Sanomien (Hesarin) mielipidetoimituksen esimies Mikko Kalliomäki luonnehtii lehteään, todellisuudessa valikoikin sananvapauden kannalta arveluttavin perustein julkaistavat mielipidekirjoitukset.

Harvoin Hesarissa näkee juttuja, jotka horjuttavat lehden suurimpien mainostajien, kännykkäfirmojen, tuotteista luotuja mielikuvia.

Tämän sai kokea Erja Tamminen, Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. Äskettäin hänen vastineensa, jossa hän saattoi epäilyttävään valoon kouluihin asennettavan teknologian, hyllytettiin. Sen sijaan e-kirja Oy:n toimistusjohtaja Simo Veistolalla ei ollut vastassa samoja esteitä: ””Tietotekniikka motivoi oppilaita”” julkaistiin viipymättä.

Helsingin Sanomat uutisoi näkyvästi ”suomalaismiesten sperman laadun jyrkästä heikkenemisestä, minkä aiheuttajaksi epäiltiin kemikaaleja. Läppäritkin mainittiin, mutta haitat rinnastettiin makkaraan.

Erja yritti tuloksetta laajentaa keskustelua: “Kännykkä taskussa tai vyöllä, kannettavat tietokoneet, läppärit ja iPadit, jotka on varustettu
langattomalla internet-yhteydellä, voivat vahingoittaa spermaa ja aiheuttaa siittiösolujen laadun ja liikkuvuuden heikentymistä. Jo 2-4 tunnin päivittäinen kännykän käyttö vaikuttaa sperman laatuun.”

Makkarasta ei ole mitään vastaavia tutkimustuloksia.

On muitakin mainosmarkkoja uhkaavia kirjoittelijoita. Lääkäri Pekka Niemelä Oulusta kirjoitti vastineen mehiläiskatoa koskevaan juttuun, jossa syntipukiksi esitettiin kemikaaleja. Niemelä referoi Panjabin yliopistotutkimusta (Sharma & Kumar) kännykkäantennien säteilyn riskeistä:

“Mehiläisten lentoaktiivisuus ja ruuankuljetuskyky romahtivat, kun pesää altistettiin matkapuhelinsäteilylle. Kokeen alkaessa kaikki pesät olivat yhtä suuria, mutta matkapuhelinsäteilylle altistamaton pesä oli kokeen lopussa kooltaan kaksinkertainen ja sisälsi kahdeksan kertaa enemmän hunajaa kuin säteilylle altistunut pesä.”

Mielipidetoimituksen Markku Röntyn mukaan jutut pelottaisivat lehden lukijoita liikaa, ja hän pelkää, että he alkaisivat soitella lehteen.

Miksi kemikaaleista kirjoittaminen ei “pelota” kuluttajia? Kemikaaleja ei mainosteta lehdessä.

Mainostajat, ne suurimmat ja kauneimmat, ovat älypuhelimia markkinoivia kännykkäfirmoja, ja on olemassa vaara, että potentiaalinen asiakas suhtautuisi kriittisesti mainontaan, mikäli lehden muu sisältö alkaa herättää epäilyjä tuotteesta. Lehden sisältö – painokset ja mainokset ovat jatkuvasti puntarissa, kertoo Erja.

“Kuluttajien turha pelottelu” on toisaalta argumentti, johon teollisuus tukeutuu usein. Teollisuus pelkää “kuollakseen” heitä, jotka herättävät pelkoa liittyen tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin.

Ote Ericssonin vuosikertomuksesta: ”Kännyköiden ja langattoman teknologian vahingollisista vaikutuksista terveyteen raportoivat tutkimukset voivat vaikuttaa meihin kielteisesti joko myynnin heikentymisenä tai oikeudenkäynteinä.”

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen on aiemmin radiohaastattelussa todennut, ettei sanomalehti ole enää mikään ”maailmanparantaja” vaan liikelaitos. Sen pitää huolehtia palkoista ja muusta.

Erja Tamminen kysyy lopuksi: “Ovatko mainosmarkat kallisarvoisempia kuin hunajan ja sperman, elämän eliksiirien tuotannon romahduksen todellisten tekijöiden, uutisointi? Mikä lopulta ja ketä pelottaa?”

Mitä vastaat Erjalle tai minulle?

 

Share

Terveys vaarassa?

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Iltapäivälehdessä, joka jo aamulla onnistuu pilaamaan terveystietoisen koko päivän, lukee kirkuvin otsikoin Kalsium ja vitamiinit: TERVEYSVAARAT. Mitä järkeä tuollaisella pelottelulla on?

 

Minun päähäni ei mahdu sellainen ajatus, että etusivulla oleva teksti vastaisi todellisuutta. Sen verran sappi kuitenkin kiehahti, että ostin Iltalehden.

Se oli iso virhe.

Menetin 1,41 euroa. Mutta ei siinä kaikki. Menetin uskon terveystiedottamiseen – taas kerran.

En viitsi mainita toimittajan nimeä. Hän todennäköisesti on syytön sekä lööppitekstiin että jutun sisältöön. Hänelle on kerrottu potaskaa luultavimmin tutkimusprofessori Suvi Virtasen toimesta.

Minusta on käsittämätöntä, että professorin titteliä käyttävä henkilö jaksaa toppuutella terveystietoisten ihmisten D-vitamiinin käyttöä. Suvi voisi mieluummin lähettää toimittajille todistusaineistoa niistä erikoisista väitteistä, että D-vitamiinilisät yhdistetään kuolemaan ja joihinkin syöpiin.

Kalsiumin liikasaanti on mahdollista, mutta suurempana ongelmana pidän sitä, että kalsium ei Suomessa osata yhdistää riittävään D-vitamiinistatukseen. Kalsium tarvitsee aisaparikseen juuri tämän aurinkovitamiinin.

Miksi maitoa juova kansa kärsii osteoporoosista? Joo, sen takia kun D-vitamiinin saanti on niin heikkoa ravinnosta ja varsinkin auringosta talvisaikaan.

Harmittaa! Harmittaako sinua?

 

 

 

 

Share

Tämä ei ole terveellistä

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Olin luentoreissulla Lapissa. Minusta siellä on ihanaa ja siellä asuu ihania ihmisiä. Lappilaisia taas stressataan, luen lehdissä. Valtion toimesta.

 

Valtio ulkoisti työt Espanjaan!

Kerrassaan huonoa esimerkkiä näyttää Liikenteen turvallisuusvirasto, joku ihmeen Trafi, päättämällä antaa etusija espanjalaisille työntekijöille vaikka työ on toistaiseksi hoitunut hyvin myös suomalaisten voimin. Sodankylässä on nyt lippu puolitangossa.

Lukekaa uutinen tästä.

Olen sen verran shokissa tapahtuneen johdosta, että en kykene kirjoittamaan mitään muuta tästä asiasta.

Sen sijaan voisin ehdottaa hyvän ystäväni inspiroimana:  Seuraavaksi voisi ihan hyvin kilpailuttaa eduskunnan työ. Esimerkiksi kiinalaiset osaisivat varmasti tehdä yhtä pölhöjä ja käsittämättömiä päätöksiä iloksemme ja murto-osan palkalla! Lisäksi kaikki ulkoistetun eduskunnan päätökset voisivat olla jollakin harvinaisella kiinalaisella murteella, ettei niistä ymmärtäisi kukaan suomalainen mitään.

Rakkaat blogistiystäväni täällä Iltalehdessä! Miten aiotte reagoida siihen uutiseen, että lappilaisia tällä tavalla kiusataan?

Rakkaat lukijani! Mitä mieltä te olette tästä ajatuksestani, että eduskunnan työt voitaisiin ulkoistaa? Tulisi ainakin halvemmaksi.

Tämä blogikirjoitukseni ei mahdollisesti edusta Iltalehden linjausta ja minä kirjoitan tässä blogissani ihan mitä tahansa kokonaisvaltaisesta terveydestä. Minua huolestuttaa lappilaisten ja kaikkien muidenkin suomalaisten terveys. Piittaamattomuus ja röyhkeys vie tämän kansan tuhoon.

Share

Tikkateetä Jaakko Halmetojan tapaan

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomen suosituimpiin luennoitsijoihin kuuluva ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja on kirjoittanut hienon kirjan pakurikäävästä.

 

Koivujen kyljillä kasvavasta pakurikäävästä on ilmestynyt ihan uusi kirja. Terveysbloggaajanne luki kirjan ja piti siitä. Mahdollisesti sinäkin pidät siitä, sillä kirjaa on kirjoitettu suurella sydämellä, ehkä jopa sienipöllyssä ja raakasuklaan tuoman euforian siivittämänä.

Pakurikääpätee tunnettiin sotavuosina Suomessa yleisesti “tikkateenä”, jota käytettiin kahvin korvikkeena. Pakurikäävän käytöstä Venäjällä sotavankeina riutuneiden suomalaisten miesten parissa, Halmetoja osaa myös kertoa jännittävässä kirjassaan.

Sotavangit raastoivat pakurikäävästä pieniä paloja ja keittivät teeksi. Pakurikääpä oli keskeisessä roolissa yleiskunnon ylläpidossa ja siinä, että ylipäätään säilyttiin hengissä.

Evira ymmärsi sekoiluillaan rohdoskasvivalvonnassa vuonna 2010 nostaa pakurikäävän julkiseen keskusteluun. Kiitos EU-komissio, EFSA ja Evira, kun nostitte pakurikäävän suosion huippuunsa! Joskus näistäkin laitoksista on jotain hyötyä meille suomalaisille.

Jaakko Halmetojaa voi kiistatta pitää henkilönä, joka on keskeisimmin vaikuttanut pakurikäävän popularisointiin maassamme. On hienoa kun hän on jaksanut dokumentoida pakurikäävän historian Suomessa ja maailmalla sekä pakurikäävän tieteellisen merkityksen. Kirja auttaa meitä tunnistamaan, keräämään ja käsittelemään pakurikääpää.

Eikä se tähän lopu. Kirjan mielenkiintoisena antina on pidettävä sitä tosiseikkaa, että pakurikääpää on käytetty iät ja ajat perinteisenä syöpälääkkeenä. Syöpätyypit, joita vastaan pakurikäävällä on saatu erityisen hyviä kokemuksia ovat: melanooma, aivosyöpä, rintasyöpä, kohdunkaulan syöpä, suolistosyöpä, Ewingin sarkooma, leukemia ja maksasyöpä.

Onko sinulla kokemusta pakurikäävästä?

 

Share

Mehiläiset häiritsevät rypsintuotantoa

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomi on sittenkin mahdollisesti antamassa periksi ja kannattanee mehiläisille vahingollisten neonikotinoidien käytön rajoittamista. Rypsinviljelijät saavat tottua käyttämään sellaisia hyönteismyrkkyjä jotka eivät tapa tai häiritse ahkeria pölyttäjiä.

 

Suomi kannattaa ehkä neonikotinoidien käytön rajoittamista EU-maissa. Koville se otti. Ja ei tämä käytön rajoittaminen vielä ole mikään varma asia. Elintarviketeollisuuden lobbarit olivat viimeiseen asti sitä mieltä, että mehiläiset saa tappaa pois kunhan rypsipellot kasvavat. Saattavat vielä pistää lujasti kampoihin. Älytöntä luomakunnan tuhoamista, mutta aiempien tapahtumien valossa niin kovin ymmärrettävää.

Saksa on esittänyt kompromissia, johon Suomi on ajautumassa mukaan. Siinä annettaisiin EU:n jäsenvaltioille mahdollisuus myöntää poikkeuslupia, jos perusteellinen riskinarviointi ei osoita neonikotinoidien tietyntyyppisen käytön aiheuttavan riskejä mehiläisille. Suomi kannattaa Saksan ehdotusta ja haluaa jatkaa keskusteluja sen pohjalta.

Perusteellisissa riskinarvioinneissa otettaisiin huomioon sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tekemä riskinarviointi että myös paikalliset olosuhteet. Riskinarvioinnissa selvitettäisiin, mikä merkitys neonikotinoidien mehiläisille aiheuttamaan vaaraan on viljeltävällä kasvilla, erilaisilla viljelytekniikoilla sekä kasvinsuojeluaineiden käyttömäärällä.

Suomi katsoo, että arviointi olisi tärkeää tehdä meillä käytössä olevilla torjunta-ainemäärillä sekä ottaa huomioon viljelytekniikkamme, joka poikkeaa keskieurooppalaisesta. Saksan kompromissisehdotuksen mukaan jäsenmaissa toimivilla yrityksillä olisi kolme vuotta aikaa toimittaa EFSA:n listaamia tarvittavia tutkimuksia. Tämän jälkeen aineet arvioitaisiin uuden tiedon valossa.

Mehiläiset ovat kovasti vähentyneet ja vahvasti epäillään näitä uusia hyönteisten torjunta-aineita. Suomen Mehiläishoitajain liitto on viestittänyt, että neonikotinoidien vaikutus ulottuu tuhoeliöiden lisäksi myös hyötyeliöihin, kuten mehiläisiin ja kimalaisiin.

Eräät aineista aiheuttavat mehiläisten suuntavaiston heikkenemistä. Kimalaisilla todettiin kuningattarien määrän vähenevän. Joidenkin torjunta-aineiden yhdistelmät olivat kimalaiselle vaarallisempia kuin altistuminen yhdelle aineelle.

Mehiläisille erityisen vaarallisia neonikotinoideja ovat imidaklopridi, tiametoksaami ja klotianidiini, joita kaikkia käytetään myös Suomessa.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko mehiläisiä? Onko tärkeää suojella suomalaista maataloutta ja monikansallisia hyönteismyrkkyjä valmistavia tehtaita kaikin käytettävissä olevin keinoin?

 

 

Share

Kännykkäprofessorin “Himasraportti” tutkintaan

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Kohufilosofi Pekka Himasen raportti on nostattanut pintaan avoimuuden tarpeen hyvien veljien (ja siskojen) toisilleen tarjoamissa etuisuuksissa. Professori Kari Jokela näyttää meille veljeilyn mallia. Lue ja hämmästele!

 

Tietokirjailija Erja Tamminen on valppaasti seurannut kännykkäveljien toimia. Tässä hänen tuore raporttinsa. Journalistinen vapaus salli minun tehdä pieniä luettavuutta parantavia muutoksia yllättäen ja tilaamatta tulleeseen mainioon sähköpostiviestiin.

Piilokorruptiota ja moraalin yleistä rappeutumista hienovaraisempi, mutta seurannaisvaikutuksiltaan jopa yleismaailmallisiin mittasuhteisiin yltävä tukitoiminnan muoto, voi olla viranomaisasemassa laaditut veljelliset asiantuntijalausunnot.

Teollisuuden tilipussi kasvaa oikeansuuntaisilla mielipiteillä samalla kun menettely näyttää ”ulkoisin silmin tarkasteltuna riippumattomalta. Tuttua tupakkateollisuudesta?

Vääränsuuntaiset säädökset taas saattavat merkitä tuntuvaa lovea
teollisuuden liikevoittoon, ja heikentää myös lausunnonantajan asemaa.

Kännykkäsäteilyn turvanormit eivät elektroniikkateollisuuden
liikevoittojen valossa ole mitätön tekijä, eikä olekaan yllättävää, että niistä on päätetty kuin Himasen raportista.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela on toiminut kännykkäsäteilyn lainsäädäntöä suosittavan ICNIRP-komission jäsenenä yli 10 vuotta. Hän, ja muutama muu veli ja sisko päättivät ottaa Suomessakin käyttöön ICNIRP:n raja-arvot, vaikka normeissa huomioidaan kapea-alaisesti vain säteilyn lämpövaikutus. Biologisia vasteita tai pitkäkestoista altistusta ei noteerata, vaikka niiden huomioiminen vahvistaisi säteilyturvallisuutta.

Säteilyturvakeskuksen biologisten vaikutusten asiantuntija, tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski, kyseenanlaistaa The Washington Times Communities -lehden kolumnissa  kollegansa Kari Jokelan menettelyn:

”Viranomaisasiantuntijana toimiva henkilö tukee näkemyksillään ICNIRP-normien soveltamista Suomessa. Mielenkiintoista, että kyseinen asiantuntija on itse ICNIRP:n jäsenenä ja samanaikaisesti suosittelee omaan sekä ICNIRP-kollegoidensa näkemykseen perustuvaa standardia.”

 

Leszczynskin mukaan normien puutteellisuudesta johtuen säteily ympärillämme lisääntyy. Leszczynskin lausunnoista johtuen hänen oma tutkimusrahoitus puolestaan samanaikaisesti vähenee.

Kari Jokelalla on vaikutusvaltaa ja hänen käsiensä kautta kulkevat muun muassa peruspalveluministerin allekirjoittamat vastaukset eduskunnasta tuleviin kirjelmiin.

Kun demareiden Eeva-Johanna Eloranta laati hallitukselle kirjallisen kyselyn väestön säteilyturvallisuudesta, Elorannalle vastattiin virheellisesti (!), että ICNIRP-standardi suojelee väestöä myös langattomien verkkojen pitkäaikaisaltistukselta. Jokainen ymmärtää, että mehän kaikki altistumme 24 tuntia vuorokaudessa, vaikka ICNIRP:n standardissa mitataan vaikutuksia vain lyhytkestoista, 6 minuutin altistusjaksoa tarkastellen.

Jälkipolvet tulevat myös muistamaan Jokelan päättäjänä, joka kannanotoillaan antoi tukensa perinteisen, erityisesti lapsille turvallisen lankapuhelinverkon käärimiseksi rullalle Suomessa. Kiinteän puhelimen tilalla voidaan Jokelan mukaan hyvin käyttää kännykkää muistuttavaa pöytä-GSM-mallia, vaikka kyseiset radiotaajuudet on Maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta luokiteltu ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”.

WHO:n syöväntutkimuslaitos painotti erityisesti lasten altistumisen minimoimista. Kännyköiden haitallisuudesta lapsille ei Jokelan mukaan ole varmoja todisteita, muun muassa siksi, koska Itä-Suomen yliopiston rottakokeissa ei ole nähty haittavaikutuksia. Tuskin tulee teille yllätyksenä, että tätä vitamiiniskandaalien ryvettämää opinahjoa on Nokia, operaattorit ja matkapuhelinteollisuuden kattojärjestö GSM-Association taloudellisesti tukeneet!

Mikäli Kari Jokelalta taas tiedustellaan sellaisista rottakokeista, joissa haittavaikutuksia on nähty, hänellä on tapana kommentoida, ettei eläimillä tehtyjä tutkimustuloksia pidä soveltaa arvioitaessa ihmiselle aiheutuvia terveysvaikutuksia. Intresseistä riippuu, onko rottakokeilla painoarvoa.

ICNIRP-komissio ei tunnusta biologisia vaikutuksia, vaikka tammikuussa julkaistiin laaja tieteellinen kooste, joka käsittää yli 1800 uutta raporttia sähkömagneettisten kenttien biologisista vaikutusmekanismeista.

Kaikkiaan 98 tutkimusta osoittavat, että säteily saa aikaan vahingollisia vaikutuksia aivoissa. Erityisesti todisteita siitä, että lapset ja raskaana olevat kuuluvat riskiryhmään, on runsaasti.

BioInitiative-ryhmän tutkijat suosittelevat uudeksi raja-arvoksi kännykkäsäteilylle 3 µW/m2 ICNIRP:n salliman enimmäisarvon 10 000 000 µW/m2 tilalle.

Toimiiko Säteilyturvallisuudesta vastaava professori “harmaalla alueella” ja pitäisikö viranomaisten riippumattomuus arvioida uudelleen? Terveyden menettämisellä ei nimittäin ole hintalappua.

 

Onko kommentoitavaa?

Share


Sisar hento valkoinen huolissaan lääkeväärennöksistä

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

Nimettömyyden taakse piiloutuva sairaanhoitaja Sairaanhoitajapäivillä 2013 haluaa, että minä kirjoitan suuresta ongelmasta: lääkeväärennöksistä.

 

Käytännön ongelma: Potilas on ajoissa aloitetun lääkehoidon myötä selvästi toipumassa vakavasta sairaudesta. Sairaanhoitaja tekee terveyskeskuksessa sitten oudon havainnon: Kauan hyvinä pysyneet viitearvot ovat kovasti huonontuneet. Samalla dosettiin on ilmestynyt uusia pillereitä ja apteekista aiemmin haettu reseptilääke ei olekaan enää potilaan suosiossa.

Potilas tilaa lääkkeensä internetin kautta puoleen hintaan. Mahdollisesti potilas on joutunut lääkeväärennöksen uhriksi.

Väärennetyistä lääkkeistä on sairaanhoitaja ihan aidosti ja oikein huolestunut. Oltuaan pitkään alhaisen elintason maiden ongelma, lääkeväärennöksistä on tullut myös meidän maamme kasvava ongelma.

Valtaosa maahamme kulkeutuneista lääkeväärennöksistä ovat peräisin internetin laittomilta sivustoilta. Väärennettyjä lääkkeitä on myös joissakin länsimaissa päässyt lailliseen lääkejakeluun!

Ongelmalliseksi lääkeväärennökset muodostuvat siinä kun vaikuttavaa ainetta ei ole laisinkaan tai se on korvattu jollakin täysin muulla farmokologisesti vaikuttavalla aineella.

Rahapulassa mahdollisesti hankittu hyvin edullinen lääke-erä jää pimentoon usein siitä syystä, että potilas on haluton kertomaan lääkehankinnastaan.

Vielä joitakin vuosia sitten väärennettiin lähinnä elämäntapaan ja -tyyliin vaikuttavia lääkkeitä kuten esim. erektio- ja laihdutuslääkkeitä. Sittemmin väärennökset ovat ulottuneet myös muihin lääkeryhmiin ja jopa edullisiin peruslääkkeisiin. Urheilijat tilaavat doping-tarkoituksessa käytettäviä steroidi- ja hormonivalmisteita vaikka saattavat epäillä niitä ostohetkelläkin väärennetyiksi.

Taitavimmat lääkeväärennökset ovat liki identtisiä kopioita pakkausta ja hologrammeja myöten. Tällaiset väärennökset paljastuvat vasta tarkoissa laboratoriotutkimuksissa.

Väärennetyssä valmisteessa voi olla liian vähän tai liian paljon vaikuttavaa ainetta. Valmistushygieniassa voi olla puutteita.

Kosmeettisissa ihmeaineissa voi olla tehoa antamassa lääkeaine. Esimerkiksi “täysin luonnonmukaisista” suorituskykyä lisäävistä luontaistuotteista on löytynyt lääkeaineita. Tällä tavalla kuluttaja vakuuttuu tuotteen tehosta, jota valmisteella tuskin luonnostaan olisi. Mahdollista haittavaikutusta voi olla hyvin vaikea yhdistää lääkeaineeseen, jota ei laisinkaan mainita pakkauksessa.

Lääkeväärennösten tehtaileminen on ilmeisen kannattavaa puuhaa. Taustalla löytyy joskus järjestäytynyt rikollisuus (Lähde: Sami Paaskoski, Lääkeväärennökset, 2013). Lääkkeiden väärentäminen saattaa olla tuottoisampaa liiketoimintaa kuin huumekauppa. Kiinnijäämisen riski on pienempi, valvonnan tehottomuus mahdollistaa suurimuotoisen jakeluverkoston muodostamisen ja rangaistukset ovat kovin pieniä. Monikansallisten väärennysliigojen jäljille on vaikea päästä.

Lääkkeiden laiton myynti on siirtynyt kasvavalla vauhdilla sosiaaliseen mediaan. Se sopii hyvin omatoimisesti hankitun tiedon jatkeeksi ja kaverilta kaverille siirtyvän tiedontarjonnan jatkeeksi.

Vuonna 2011 Suomen tulli takavarikoi yli 260 000 lääketablettia (Lähde: Tullirikostorjunnan vuosikirja 2011). Lääkeaineita sisältäviä ravintolisiä saadaan silloin tällöin paljastettua Suomesta. Esimerkiksi kotimaassa toimivissa verkkokaupoissa on ollut tarjolla nimesulidi-lääkeainetta sisältävää ravintolisävalmistetta.

Lääkeväärennösten kitkemiseksi tehdään työtä. Turvallisinta on hankkia lääkkeet apteekista tai laillisesta apteekin verkkopalvelusta. Euroopan unionissa puuhataan tiukennuksia lääkevalmisteiden verkkokauppaan.

Olkaa tarkkoja lääkkeiden kanssa ja eläkää niin, että lääkkeitä ette juurikaan tarvitse. Ohjeita sellaiseen elämänmenoon löytyy muualta tässä terveysblogissani.
 

 

Share

Jotain olen tehnyt oikein

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

 

 

Henkilöstövalmentaja Mikko Kokkonen teki minulle suuntaa-antavan verisuonten kuntoa mittaavan testin. Sen mukaan verisuonteni kunto on 19-vuotiaan tasolla.

Testin mukaan verisuonieni ikä oli -37 vuotta, eli tätä kirjoittaa teille 19-vuotias pojankloppi. Matti-Esko Hytönen saa pian vakavan kilpailijan? Hytönen kehuu sixpäckiään ja kaunista vaimoaan. Niin minäkin. Hytönen haukkuu kaikki muut. Minä en.

Hyvältä vaikuttaa ainakin tällainen nauttimani ruokavalio: voita, rasvaisia maitotuotteita, munia (tosi paljon!), kalaa, pähkinöitä, lisäaineetonta luomukotiruokaa, spelttituotteita, ituja, marjoja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä jne.

Liikuntaa pyrin harrastamaan joka päivä: kävelyä, hölkkää ja pientä voimistelua.

Lepään silloin kun olen väsynyt ja huolehdin siitä, että saan joka yö nauttia hyvälaatuista unta.

Rentoutumiseen riittää rauhoittuminen hyvän musiikin ääreen. En vielä ole tarvinnut hyllystä löytyviä rentoutumis-DVD:itä.

Psyykkisestä ravinnosta pitää huolen pieni, mutta tarpeellinen sosiaalinen verkostoni ja ihana, nuori vaimoni.

Elämän haasteet pitää ottaa huomioon. Jos on arjessa runsaasti haasteita, silloin joustetaan muilla elämänalueilla. Missään nimessä ei saa antaa elämän stressata. Elämästä – siitä ainoasta – pitää nauttia.

 

Ei teidän ole pakko minua uskoa. Jos haluatte tehdä perässä, kysykää ensin neuvoja vaikka minulta tai pyytäkää minua hyvinvoinnista puhumaan. Minä rakastan puhumista.

 

Share

Ei makeaa mahan täydeltä

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Sokerivero iskee vissyyn, joka ei sisällä sokeria laisinkaan, mutta sokeroidut jogurtit, keksit ja murot jäävät veron ulkopuolelle. Näitä ja monia muita epäloogisuuksia on piakkoin voimaan astuvassa, uudistetussa sokeriverossa.

 

 

Tähän epäselvään tilanteeseen sopii hyvin tutustua äskettäin kirjakauppoihin ilmestyneeseen Johan Friskin kirjaan “Sötsug”, joka on Tarja Lipposen taitavassa suomennoksessa saanut nimen “Ei makeaa mahan täydeltä”.

Kirja on kiehtova kertomus makeanhimosta, sokerista, makeutusaineista ja maailman vaarallisimmista autoista.

Moni meistä on tottunut liian makeaan elämään. Makeannälkäämme tyydytetään tietenkin kaupan makeisosastolla, mutta myös kaupan muilla käytävillä tehdään makeita temppuja. Olemme tottuneet yhä makeampiin muroihin, jogurttiin, pikaruokaan, kastikkeisiin, virvoitusjuomiin ja leipiin.

Aiemmin sokerinkulutus oli keskittynyt kotikäyttöön, jolloin oli helpompaa pysyä selvillä siitä, kuinka paljon sokeria kului. Nykyään elintarviketeollisuus pitää huolen siitä, että me syömme lähes neljäkymmentä kiloa sokeria vuodessa. Eivätkä mukana ole glukoosisiirappi ja muut tärkkelyksestä valmistetut makeutteet.

Sokeriverolle on siis selvä syy: Suomalaiset ovat sairastuttamassa itsensä sokerilla ja jarruja pitää painaa eduskunnan päätöksillä.

Kohonneesta kulutuksesta on päätelty, että sokeri ja makeanhimo ovat suurin syy väestön kasvaviin ylipaino-ongelmiin. Sokeria pidetään myös syypäänä diabeteksen rajuun yleistymiseen.

Elintarviketeollisuus ja erityisesti sokerin ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden valmistajat eivät tietenkään ole tästä samaa mieltä. Sokeriteollisuus onkin investoinut avokätisesti markkinointiin ja lobbaukseen saadakseen kumottua väitteet. Viimeksi virvoitusjuomajätit ovat ehkä syystäkin ihmetelleet miksi sokeria sisältämättömät vissyvedet kuuluvat sokeriveron piiriin.

Sokerituotteiden valmistajat haluavat tietenkin tarmokkaasti vaikuttaa erityisesti niihin viranomaisiin ja tahoihin, jotka pistävät kapuloita heidän sokerirattaisiin.

Sokeria väitetään jopa huumeeksi, joka aiheuttaa riippuvuutta. Myös tästä sokeriteollisuus on toista mieltä.

Tosiasia on, että makeanhimo periytyy. Makeaa suosiviksi geeneiksi on tunnistettu Tas1r2 ja Tas1r3.

Mutta makeannälällä on saattanut olla jopa väestön lihomista suurempi vaikutus ihmiskuntaan. Makeasta on taisteltu, kansoja tuhottu, sotia aloitettu ja valtioita perustettu. Orjakauppakin sai osin alkunsa, koska sokerinsaanti piti turvata.

Makeanhimo on väkevä voima. Makean tähden olemme valmiita tekemään lähes mitä tahansa.

Friskin kirja kertoo sokerin historian, sokerin aiheuttamat sairaudet käydään läpi ja opimme makean eri korvikkeet tunnistamaan.

Kirjan loppuosassa opitaan hillitsemään makeannälkää ihan käytännössä. Sokereita ja makeutusaineita kuvataan vahingollisiksi, jopa tappaviksi, ja makeanhimoa peräti riippuvuudeksi. Niinpä apukeinot makeannälän hillitsemiseksi ovat tarpeen. Siihen on tällaisia tapoja:

1) Kromitabletit

Menetelmässä syödään kromia, ei suinkaan vanhan jenkkiauton puskurista vaan esimerkiksi tabletteina. Krominpuutoksen on todettu aiheuttavan makeanhimoa. Kromi säätelee osaltaan verensokeria. Jos solut eivät saa sokeria, energiataso laskee ja se viestittää aivoille, että on syötävä makeaa.

2) Enemmän valoa
Ota aurinkoa ja pistä valot palamaan kirkkaina pimeään aikaan. Liian vähäinen valomäärä lisää teorian mukaan makeannälkää. Liittyy mielihyvähormoniin, serotoniiniin, joka vaikuttaa hypotalamukseen, näläntunteen säätelijään.

3) Muista välipalat
Syö useammin ruokaa, mutta mahdollisimman vähän. Säännöllinen ruokailu pitää verensokerin tasapainossa.

4) Vieroita itsesi makeasta
Makuaisti on mukautuva ja tottuu makeiden elintarvikkeiden makuun. Voimme myös totutella pois makeasta, sillä pian totumme vähemmän makeutta sisältäviin ruokiin.

5) Rento elämä
Vältä stressiä. Tämän teorian mukaan nopeat hiilihydraatit kiihdyttävät aivojen mielihyväkeskusta ja suovat lohtua stressin aiheuttamien tuntemusten myllerryksessä.

6) Ota välimatkaa makean maailmaan
Pysy poissa paikoista, joihin liität makean, esimerkiksi älä enää vieraile leipomoissa ja kahviloissa. Hiirikokeet ovat osoittaneet, että aivojen muistikeskus, hippokampus, aktivoituu, kun jokin kemiallinen aine kohottaa dopamiinitasoa: hiiren saadessa palkintonsa paikka ja tilanne syöpyvät sen muistiin. Ihmisille se tarkoittaa, että makeanhimo valtaa siinä ympäristössä, jossa on tottunut makeaa syömään.

7) Hedelmämetodi
Tässä menetelmässä korvataan makea hedelmillä. Hedelmissä on sokeria, mutta useimmissa kohtuullisesti, ei liiaksi. Karkkihinku voi kaikota, kun syö hedelmiä pari kertaa päivässä.

8) Pähkinöitä laukkuun
Pidä mukanasi pähkinöitä, joita voit napostella suklaapalan sijasta, kun makeannälkä yllättää. Pähkinät ovat välipala, jonka voi kuljettaa vaivattomasti minne tahansa. Pähkinöiden uskotaan ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia, ja useiden tutkimusten mukaan ne alentavat kolesteroliarvoja. Pähkinöissä on runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sekä proteiinia, E-vitamiinia ja myös kivennäisaineita, kuten magnesiumia, kaliumia ja sinkkiä.

9) Tottumukset uusiksi
Omaksu uusi tapa. Vastusta makeanhimoa iltapäivä tai kaksi, jolloin se tuskin palaa yhtä voimakkaana kuin aiemmin. Ihminen on nimittäin tapojensa orja ja kyse on omien toimintatapojen havainnoimisesta. Joku ei kestä kieltoja, toinen kaipaa selkeitä sääntöjä. Suo itsesi sortua silloin tällöin mutta aseta selvät tavoitteet: kieltäydy makeasta.

10) Hiilihydraatit kuriin
Karsi hiilihydraatteja ruokavaliostasi. Rennolla tavalla “karppaamalla” makeanhimosta pääsee eroon. Tämä tapahtuu vähentämällä hitaasti nopeiden hiilihydraattien määrää. Kyse on muustakin kuin makeisten, virvoitusjuomien ja makeiden leivonnaisten kaltaisista itsestäänselvyyksistä. Vältä syömästä suuria määriä leipää, muroja, hedelmiä, pastaa, riisiä ja perunaa. Aloita suunnittelemalla, mitä syöt seuraavana päivänä. Karsi kaikki, mikä kohottaa verensokeria. Tärkeää on vähentää hiilihydraatteja ja pitää huolta, että jokaiseen
ateriaan sisältyy sekä proteiineja että rasvaa. Proteiinit ja rasva vievät makeannälkää, mutta hiilihydraatteja ei kannata hylätä kokonaan.

11) Valitse terveellinen
Makeanhimon yllättäessä keksi terveellisempi vaihtoehto. Mieti terveellisempi vaihtoehto kaikelle sinua houkuttelevalle makealle. Voit esimerkiksi syödä popcornia aina kun tekee mieli perunalastuja ja hedelmiä karkkien sijaan. Terveellisemmän vaihtoehdon pitää olla helposti käsillä. Samoin kuin houkuttelevaa makeaa ei kannata pitää odottamassa ruokakaapissa, työpöydän laatikossa tai laukussa.

Lähde: Johan Frisk – Ei makeaa mahan täydeltä – Atar – 2013

 

Share

D-vitamiinikaaos selviää?

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomalaista tiedeosaamista rapauttava Itä-Suomen yliopisto oli tiuhaan otsikoissa syksyllä 2012 ristiriitaisine D-vitamiinitutkimuksineen. Nyt näyttää rauha laskeutuneen maahan.

 

Päivitys 26.3.2013

Näin kirjoittaa Savon Sanomat:

Itä-Suomen yliopiston ja ravintolisiä kauppaavan Chemedan välinen D-vitamiinikiista on ratkaistu. Chemedan tiedotteen mukaan yliopisto on pahoitellut kohua, joka syntyi D-vitamiinipitoisuuksia koskeneista mittauksista. Yhtiön mukaan asia on nyt loppuun käsitelty.

Myös yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen vahvisti STT:lle, että asia on ratkaistu. Hän ei kommentoinut aihetta enempää.

Chemeda kertoi aiemmin vaativansa yliopistolta vahingonkorvausta. Yhtiön toimitusjohtaja Tero Weckroth ei kerro, onko sopimuksessa liikuteltu rahaa.

Myös eräät muut ravintolisiä myyvät yritykset ovat aiemmin kertoneet harkitsevansa vahingonkorvausvaateita. Ainakin osa niistä on odotellut Chemedan toimia asiassa.

Yliopistossa tutkittiin viime syksynä D-vitamiinivalmisteita ja väitettiin, että useimpien tuotteiden vitamiinipitoisuudet olivat huomattavasti luvattua alhaisemmat. Uudet ulkopuoliset tutkimukset osoittivat, että yliopiston mittaustulokset olivat valtaosin virheellisiä.

 

HUOMIO!

Teidän kannattaa lukea kommentit tarkkaan. Tästä kehittyi saippuaooppera, jota seurattiin vilkkaasti blogissani. Yliopistoväki oli kykenemätön myöntämään virheensä ja vahingon kärsineiden yritysten jättämät oikaisupyynnöt kaikuvat kuuroille korville. Näytti siltä, että biokemisti Tarja Nurmi oli päättänyt pilata Itä-Suomen yliopiston maineen. Aiheutettiinko peruuttamatonta vahinkoa suomalaiselle tutkimukselle ja ravintolisien myynnille? Tämä on jännempää kuin Dallas!

 

Aiemmin kirjoitettua (päivitys 5.11.2012)

Suomalaiseen tutkimukseen voi pääsääntöisesti luottaa. Syksyn 2012 tapahtumat Itä-Suomen yliopistossa on nähtävä harvinaisen tyhmänä ilmiönä, joka ei kuulu näin räikeällä tavalla suomalaiseen tutkimukseen.

Suomalaiset tutkimuslaitokset ovat rehellisiä, tutkijat omaavat korkean moraalin ja he toteuttavat vastuullista tieteellistä tehtäväänsä liikoja sekoilematta.

Hyvin erikoisena ilmiönä nousee esille Itä-Suomen yliopiston tuoreet D-vitamiinitutkimukset. Yliopiston biokemian laitos ilmoitti testanneensa omalla analyysitekniikallaan kaupalliset D-vitamiinivalmisteet. Laboratoriossa tehtiin yllättäen havainto, että kaupalliset valmisteet eivät ole sitä mitä purkin kyljessä luvataan. Apteekin D-vitamiinivalmisteissa on laboratorion havaintojen mukaan hämmästyttävän vähän D-vitamiinia.

Itä-Suomen yliopiston sensaatiomainen löydös sai entistä oudompia piirteitä kun kahdesta vahvasta D-vitamiinivalmisteesta ei löytynyt D-vitamiinia laisinkaan! Puhdasta nollaa näytti tietokoneen tulosliuska.

Mitä tekee tässä tilanteessa Itä-Suomen yliopisto? Joo. lähtee julkisuuteen niillä väitteillä, että kaupalliset D-vitamiinivalmisteet näyttävät huijauksilta. Turhaan popsitte D-vitamiinia. Tyhjää täynnä on pillerinne!

Pölyn laskeuduttua ja D-vitamiiniasian saatua parhaimpaan katseluaikaan (YLE A-Talk) mitä parhainta huomiota osakseen on käteen jäänyt ikävä juttu: Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinianalyyseissä tehtiin virheitä. Tutkimus tarjottiin julkisuuteen selvittämättä mahdollisia virhelähteitä. Apteekit ovat palauttaneet myyntiin taas D-vitamiininsa ja puhtaat nollat saaneet vahvat D-vitamiinivalmisteet ovat taas myynnissä ja ilmeisesti ihan kunnossa.

Mikä vahinko tästä Itä-Suomen yliopiston tiedehölmöilystä D-vitamiinin suhteen nyt sitten loppujen lopuksi tuli? Minun mielestäni hämäräperäinen touhu ei kuulu yliopistoon. Kuopion yliopiston nimellä aiemmin tunnettu opinahjo niitti jo kyseenalaista mainetta professori Pekka Puskan vetämän Pohjois-Karjala-projektin aikana. Pitikö nyt taas muistuttaa niistä ajoista? Itä-Suomen yliopisto käynnisti äskettäin laajan D-vitamiinitutkimuksen – voiko siihen tutkimukseen luottaa kun D-vitamiinin määrityksessäkin on näin suuria vaikeuksia?

Mitä mieltä olet, rakas lukijani, tekikö Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinisekoilu vahinkoa suomalaiselle tiedetutkimukselle? Vähensikö tämä sotku intoasi nauttia D-vitamiinivalmisteita talvikuukausina? Odotatko Itä-Suomen yliopistolta virallista anteeksipyyntöä aiheuttamastaan hämmingistä?

Kommentoi!

 

 

 

Share

Kaunis hauras elämä

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Elämä on kauniin hauras näytelmä. Elämässä on tarjolla yllätyksiä, joita ei etukäteen kerrota edes päänäyttelijälle. Ehkä parempi niin. Mitä sinä sanoisit yllätyksestä keuhkosyövän muodossa?

 

Päivi Ruotsalaista yskittää vajaan viikon verran. Kurkkua kutittaa. Hän pakkaa laukun, valmistautuu sairaalareissuun. Päivystykseen on lähdettävä.

Nyt jo henkeä ahdistaa ja hengästyttää. Onkohan keuhkokuume? Keuhkokuumeen aiheuttama astman paheneminen?

Päivi otetaan osastolle tutkimuksiin. Päivi läähättää ja läkähtyy. Aivan uusi kokemus. Tämä on jotain muutakin kuin astmaa. Hengästyttää yhä pahemmin. Pelottaa.

Röntgenkuvien tutkailemista jatketaan. Vahvistuu, että kaikki ei ole hyvin. Keuhkoissa näkyy muutoksia. Näkyy pumpulipilviä, höttösiä, kuten lääkäri sen ilmaisi.

Keuhkojen tähystys. Meinaa taju mennä. Keuhkot ovat ihan piipussa. Ysköspurkkeja, näytteitä, kokeita sinne tänne. Vastauksia odotellaan. Viipyy. Toivonkipinöitä. Jospa muutokset olisivatkin sellaisia että paranisivat kortisonilla?

Kontrollikuvassa toinen pumpulipilvistä osoittautuu teräväreunaisemmaksi. Se ei ole hyvä merkki.

Yskösnäytteestä tulee vastaus. Kolmannen luokan syöpäsoluja. Minussa on syöpä, keuhkosyöpä, Päivi tajuaa.

Otetaan lisää kokeita. Astman hoitoa ja irtosolunäytteiden tulkintaa. Tutkimuksia. Odottelua.

Päivi on oppinut, että odottavan aika on pitkä, mutta mitä väliä sillä! Päivin aika on pysähtynyt.

Mielen vuoristorataa. Päivi ei juurikaan itke. Ei sure itseään. Näin vain kävi. Huoli nousee läheisistä. Miten he ottavat vastaan tämän vakavan sairausviestin?

Liikaa stressiä. Päivillä on epätodellinen olo. Onko tämä unta? Heräänkö kohta?

Tapahtuu ystävien lopullinen karsinta. Vain läheisimmät, jotka ovat aidosti mukana pääsevät Päivin lähelle vaikka se heille onkin äärimmäisen raskas paikka. Loppupelissä näkee sitten kuinka moni jaksaa loppuun asti.

Luovuttaa ei saa. Mitään Päivi ei kadu miettiessään elämää sairaalaan hiljaisina ja työntäyteisinä hetkinä. Päivi kokee, että hän on saanut elämässään kaiken sen mitä on siitä kaivannut. Jotenkin on liian valmis olo.

Näin se vaan menee ja minulla on rauhallinen hyvä olla, Päivi tuumii. Täysillä mennään loppuun asti. Otetaan kaikki apu vastaan mitä tarjotaan ja niillä eväillä mennään mitä saadaan. Jumala voimia läheisilleni antakoon!

Facebookissa Päivi pohtii:

Oletko koskaan miettinyt, ketkä sinua oikeasti pitävät kaverinaan tai ystävänään? Ketkä ovat aitoja ystäviäsi, eivätkä ystäviä vain silloin, kun ketään muita ei ole enää jäljellä, tai muut eivät ole vain tavoitettavissa­?

Keitä oikeasti kiinnostaa miten sinulla menee, tai miten oikeasti voit? Ketkä kuuntelevat sinua? Ketkä iloitsevat ja surevat kanssasi, eivätkä vain pyöri oman itsensä ympärillä ja etsi silloin sinulta lohtua, kun muilta sitä ei enää saa?

Ketkä kysyvät välillä sinunkin kuulumisia oma-aloitteises­ti, eivätkä vain vastakysymyksen­ä, koska se on tapa ja myös kohteliasta?

Ketkä pysyvät rinnallasi, vaikka tekisit mitä tahansa? Ketkä seisovat rinnallasi oli sinulla sitten hyvä tai huono päivä? Ketkä jaksavat kannustaa sinua loppuun saakka sanomatta, että sinusta ei ole siihen?
Keihin voit oikeasti luottaa?

Ketkä tarkoittaa oikeesti sitä kun sanovat: “oot mulle kaikki kaikessa.”

Päivi on näitä asioita pohtinut useankin kerran.

Tähystyksen tulokset ovat valmiina. Lääkärinkierrolla selviää, että enää ei voida jäädä odottamaan syövän laatua ja levinneisyyttä. Otetaan ohutneulanäyte vaikka siinäkin on oma riskinsä.

Mielen vuoristorata jatkuu. On rauhallisia hetkiä, itkukohtauksia, tunnepurkauksia, väsymyspiikkejä, kauhea myllerrys. Kestä kehoni, kestä mieleni rauhallisena, pysy koossa, älä hajoa, Päivi hokee.

Aviomies on yhä vahvemmin mukana ajatuksissa. Rakkautta, uskollisuutta, luottamusta ja ymmärrystä toinen toistamme kohtaan. Asiat ovat muuttuneet. Meitä ei enää ole kaksi. Väliimme on tullut Mr. Cancer, joka on kuin pikkupiru terävine hampaineen kimpussamme.

Mieli maalaa outoja näkyjä. Päivi seisoo kädet suorana kannatellen lilanväristä, herkästi särkyvää “diskopalloa”. Tekisi mieli hajoittaa se, mutta hän ei pysty liikkumaan.

Seuraavana päivänä Päivi näkee seisovansa samassa asennossa. Pallo ei ole enää kädessä. Pallon väri on muuttunut syvemmän lilan väriseksi, eikä muistuta enää niin paljon sitä diskopalloa, vaan muoto on hieman pehmeämpi. Pallo ei kosketa maata, vaan on ikään kuin paikallaan ilmassa ja odottaa jotakin.

Lisää tutkimuksia. On tehty thorax-röntgenit, varjoainekuvaukset, bronkoskopiat, yskösnäytteet, huuhtelunäytteet, verikokeet, karkeaneulanäytteet.

Odotellaan tuloksia. Viikko vielä niin oltaisiin aika loppusuoralla. Alkaa ahdistaa. Jospa mitään ei olekaan tehtävissä? Toisaalta Päivi odottaa tuloksia, mutta toisaalta hän toivoo, että aikaa vain menisi ja jonain päivänä joku sanoisi taikasanat: olet terve! Taitaa olla turha toivo. Tulevaisuus pelottaa.

Psykologin luona käyntejä. Ensin ihan vaan varmuuden vuoksi. Myöhemmin ihan tarpeeseen. Psykologia tarvitaan kun menee työ, työkyky, terveys, ystävät karsiutuvat, suku hajoaa ja riitelee. Eikä tautia voida parantaa.

Päivi haluaa entisen elämänsä takaisin, mutta siihen hän ei enää pysty. Pitäisi hyväksyä nykyinen tilanne ja sopeutua. Aiemmin hän oli syöpälehdistä ohittanut aina ne kohdat mitkä koskivat perhettä, sukua tai seksuaalisuutta. Nyt hän lukee ne sivut tarkasti.

Päivi haluaa onnellisen, tasapainoisen kodin. Perheen. Totuus on, että talous on kuralla. Sossutädit selvittelevät asiaa. Suku riitelee.

Kuka auttaa vois? Kukaan ei ota vastuuta, ei auta, ei ole tukena. Omakuva murenee päivä päivältä. Päivi kokee olevansa epämääräinen möhkäle, joka on täynnä virheitä, vikoja, arpia, muhkuroita, tunnepuutosalueita. Välillä lähes kalju, välillä töyhtöpää. On kadottanut naiseutensa, minuutensa, kaiken.

Mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän kaiken, Päivi kysyy. Sinnittelyä jatkuu päivästä toiseen. Silti päällimmäinen ajatus on vain se ja miten ja milloin sen toteutan. Ei minusta ole enää eläjäksi. Olen vain taakaksi. Pääsisi jokainen jatkamaan omaa elämäänsä. Anteeksi ettei voimavarat riitä. Yksin tänne tullaan ja yksin lähdetään. Mitään ei ole tuotu eikä viedä.

Jos Päivi olisi terve hän tekisi kotityöt. Nurisematta, mieluusti. Syöttäisi kissan ja koiran lisäksi kaikki muut. Kiertelisi kirppareita, tekisi automatkoja sinne tai tänne, minne tie milloinkin veisi.

Nyt on aika tunnustella tunteita, kuunnella sisintään, olla rehellinen. Lupasit olla ja katsoa tämän kanssani loppuun asti, mutta kestätkö, Päivi kysyy, ja rukoilee läheisilleen ja itselleen voimia.

Eheytyminen alkoi. Asioiden hyväksymisestä ja niiden läpikäymisestä se syntyi. Se levollinen ja hyvä mieli. Päivi saa jopa nukuttua. Rentoutuskasetteja kuunnellaan ja ennen kaikkea Päivi kuuntelee itseään.

Takki oli tyhjä ja nyt sen voi täyttää hyvillä asioilla. Stressi väistyköön!

Päivi tajuaa olevansa kuin keskellä korttipeliä, jossa jaettiin hänelle huonot kortit. Yhtenä hetkenä hän on valmis luovuttamaan ja toisena hetkenä valmis taistelemaan.

Periksi ei anneta. Nyt eletään hetki ja päivä kerrallaan, askel askeleelta. Päivi uskoo ja toivoo, että kaikella on aikansa ja merkityksensä. Se merkitys jää usein huomaamatta, ymmärtämättä, hyväksymättä. Mutta on asioita joille emme voi mitään ja asioita joille voimme tehdä jotain. Elämä on täynnä valintoja.

 

Miten Päivi voi nyt?

Päiviltä poistettiin vasemman keuhkon adenokarsinooma. Leikkauksen jälkeen hän on saanut 4 sytostaattihoitoa. Kontrollin yhteydessä valitettavasti todettiin etäispesäkkeitä vasemmassa keuhkossa. Tilanne on siis radikaalisti muuttunut. Päivin syöpä on metastasoinut. Hänellä on tauti, jonka suhteen ei ole parantavia hoitoja. Nykyhoidoilla pyritään pitämään tautia kurissa.

Lääkärislangilla ilmaisten: En suosittele potilaalle enää sytostaatteja tässä vaiheessa… tehdään TT-kuvaus (joka onkin tehty)… tarkistetaan oliko hyötyä raskaasta kahden kombinaation sytostaateista toisen linjan jälkeen. Tarkistetaan koko yleiskunto ja mikäli edelleen progressio tai taudin merkkejä, suositellaan, että aloitetaan Tarceva tabletti lääkitys.

Keskustellessani Päivin kanssa tilanne valkenee minullekin. Päiville tehtiin siis vain yksi leikkaus. Uusi leikkaus, sädehoito tai sytostaattikuuri ei hänen kohdallaan ole enää mahdollinen. Uusi leikkaus “räväyttäisi” taudin joka paikkaan elimistössä. Sädehoito kohdistuisi liian suurelle alueelle ja sytostaatteja hänen elimistönsä ei enää kestä. Lohdutonta tekstiä. Mutta totta.

Seuraavaksi hän menee syöpälääkärin luo ensi viikolla. Peukut pystyyn ja kädet ristiin Päiville!

 

Voit tutustua Päivi Ruotsalaisen kertomukseen hänen omassa blogissaan, joka on täynnä eheytymisen mukanaan tuomaa lohtua, ymmärrystä, taistelua. Tämä kaikki siitä huolimatta, että Päivin tervehtymisennuste ei ole kovinkaan hyvä.

Sosiaalinen media ja vertaistuki ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi. Päivi ilmaisee sen näin:

 

Keuhkosyöpä on vakava sairaus. Yksin ei jaksa. Jokainen syöpään sairastunut tarvitsee vertaistukea. Toivottavasti täältä löytyy jokaiselle jotain, joka auttaa eteenpäin, askel askeleelta, päivä kerrallaan.

Joka päivä on uusi mahdollisuus.

 

 

Share

Maailman parasta näkkileipää

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Olen maistanut maailman parasta näkkileipää! Sitä valmistetaan Suomessa Leipomo J. Martinissa Tammelassa suomalaiselle SunSpelt yritykselle. Eläköönhuuto suomalaiselle ruoalle!

 

SunSpeltin speltti-mustikka näkkileipä on valloittava makuelämys. Ohutta, rapeaa ja täysarvoisen ravinteikasta. Tinkimättömän laadun ja alkuperäisyyden maistaa. Tämä on aitoa ja puhdasta suomalaista ruokaa parhaimmillaan.

Tämä häikäilemätön mainoskirjoitus tulee 100% omasta sydämestäni ja allekirjoitan täysimääräisesti toimitusjohtaja Kari Kaipaisen ajatukset ruoasta:

  • ruoan pitää maistua ja tuntua hyvälle
  • ruoalla täytyy olla kasvot ja tarina taustalla
  • oikea aito ruoka on tahdon asia
  • ilo ruoasta on paras vitamiini
  • ravinto on tunnelmaa
  • ravinto on rakkautta
  • ruoka on runoutta
  • aidolla ruoalla saadaan aikaiseksi taivaallisia tuoksuvia tunnelmia
  • syö ruokaa johon ei tartu negatiivisuutta

 

Näkkileipä leivotaan juureen 100% luomu speltti täysjyvistä ja suolaa lukuunottamatta siinä on vain kotimaisia raaka-aineita.

Silmiä hivelee ja vatsaa hellii tällainen ainesosaluettelo: Luomuspeltti täysjyväjauho, luomuspeltti hiutale, luomumustikka, Himalajan kristallisuola, luomunokkonen.

Speltti on vehnänsukuinen alkuperäisvilja noin 10000 vuoden takaa. Useat muinaiskulttuurit käyttivät spelttiä ravinnoksi merkittävissä määrin. Euroopassa spelttiä käytettiin jyvinä ruokiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Esimerkiksi muinaisen Rooman armeijan tiedetään marssineen speltin voimalla.

Speltti on jalostamaton vilja, joka on säilyttänyt alkuperäisen koostumuksensa läpi historian. Näin se on luonnonmukaista ravintoa sekä ihmisille että eläimille.

Nykyään speltti on tulossa vahvasti takaisin maukkaana ja trendikkäänä viljana, josta monet löytävät uusia ideoita ruoanlaittoon ja leivontaan. Hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet yhdistettynä täyteläisen pehmeään makuun ovat johtaneet speltin käytön lisääntymiseen niin koti‐ kuin ammattikeittiöissä.

Speltti ei sovi keliaakikoille. Monet vilja‐ ja vehnäallergiset voivat kuitenkin käyttää spelttiä, koska se on lempeämpi vilja keholle.
Speltissä on 13–18 % hyvälaatuista proteiinia sekä runsaasti erilaisia kivennäis‐ ja hivenaineita. Liukenevien ja liukenemattomien kuitujen suhde on hyvä ja rasvahappokoostumus erinomainen.

Speltti kehoosi ravinteet tuo
ja hyvän mielen samalla suo.

 

Suosittelen! Oletko sinäkin maistanut?

 

 

 

Share

Kova käypä hoito suositus kolesterolille

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Vuoden kummallisin tiedotustilaisuus on koettu tässä yhden totuuden armaassa maassa. Olemme saaneet uudet dyslipidemian käypä hoito -suositukset. Minun silmälasieni läpi katsottuna, millaiset ne suositukset ovat ja millainen tiedotustilaisuus oli luonteeltaan?

 

Yleensä tiedotustilaisuuksiin terveydestä ja hyvinvoinnista toivotaan median edustajia ja meille toimitetut ilmoitukset ovat avoimia ja selkeitä.

Nyt kävi niin, että viimeiseen asti epäilin onko tilaisuus toteutumassa ja päästetäänkö minut sisään. Ei minkäänlaista varmistusta sähköpostiin tai puhelimeen. Ei minkäänlaista etukäteismateriaalia. Käypä hoito -sivuilla oli itsepintainen tekninen häiriö.

Muutaman muun epätietoisen terveystoimittajan tapaan astelin toiveikkaasti tiedotustilaisuuteen. “Ai sinäkin tulit!”, olivat ensimmäiset tervetuliaissanat. Olin ihan otettu.

Tilaisuudessa ilmoitettiin esiintyjiksi seuraavat kauhukabinetin arvovaltaiset jäsenet:

- Lääketehtaiden sidonnaisuusmestari ja erikoislääkäri Mikko Syvänne

- Ei laisinkaan yhtä sidottu erikoislääkäri Matti J. Tikkanen

- Kova ja laillistettu täti sekä dosentti Ursula Schwab

Nautittuani sydänystävälliset leivät epäilyttävine levitteineen (kenkälankkia?) ja syötyäni muutaman koristeena olleen hedelmäsiivun sekä hörpättyäni kahvini, tilaisuus alkoi. Tässä raporttini. Minun kolesteroliskeptisten silmälasieni läpi tarkasteltuna.

Ketä meidän pitää hoitaa? Siihen kysymykseen saimme vastauksen sidonnaisuusmestari Mikko Syvänteeltä.

Dyslipidemioiden (rasva-aineenvaihdunnan häiriö) hoito perustuu valtimosairauksien riskinarvioon. Heti minulle tuli otsikon nähdessäni aika skeptinen olo. Riittääkö lääkehoitoon todellakin nykyään, että on riski sairastua johonkin sairauteen? Näin on näreet. Näköjään.

Dosentti, ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne
Suomen Sydänliitosta ilmoitti heti toisella diallaan sidonnaisuutensa. Asiantuntijapalkkiota oli nostettu Eli Lillyn firmasta, MSD:n kukkarolla oli käyty, Pfizer + Pfizer/BMS oli muistanut palkita Mikkoa ja vielä Sanofikin oli liittynyt asiantuntijapalkkion maksaneiden kuoroon. Luentopalkkioita oli tullut Abbottilta, Novo Nordisk lääkeyhtiöltä ja Sanofista. Muutama ammattikorkeakoulu oli myös maksanut luentopalkkion ja sokerina pohjalla, Kansan Raamattuseura (jippii kräsäläiset!) oli Mikolle kerännyt kolehdin. Osakkeita Mikko omisti Remote Analysis -firmassa. Koulutus- ja kongressikuluja olivat maksaneet seuraavat tahot: Leiras, MSD, Novartis, Sanofi ja Novo Nordisk, jag tackar och bockar, tusen tack!

Sidonnaisuusmestari pääsi vauhtiin avaamalla ensiksi tämän kryptisen riskinarviojutun. Saimme kuulla, että riski sairastua valtimosairauteen on jatkumo, johon vaikuttavat useat tekijät: sukupuoli, ikä, perimä, kolesteroli + muut lipidiarvot, verenpaine ja tupakointi.

Yhteen ainoaan yllämainittuun asiaan tujottaminen voi johtaa harhaan. Tarvitaan siis luotettavia riskinarviotyökaluja. SCORE oli hyvä, mutta tässä yhden totuuden Finlandiassa maailman paras riskinarviotyökalu on FINRISKI. FINRISKI kertoo totuuden. Tähän RISKIin annetaan kaikkein isoimmat paukut.

FINRISKI:llä voidaan saada kätevästi koukutettua ja sumutettua koko Suomen lääkärikunta neljän riskiluokan tarkasteluun:

1) Pieni riski, FINRISKI arvioi riskin sairastua <2%
2) Kohtalainen riski, FINRISKI 2-10%
3) Suuri riski, potilaalla todetaan diabetes, keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, perinnöllinen kolesterolisairaus, FINRISKI 10-15%
4) Hyvin suuri riski, potilaalla on valtimosairaus, diabetes + lisätekijä, vaikea munuaisten vajaatoiminta, FINRISKI >15%

Kokonaisriskin arviointiin käytetään interaktiivista kaaviota ainakin tämän luennon mukaan. Terveyskeskuksissa kaiken maailman kaavioille tehdään niin kuin EU-direktiiveille Kreikassa: sinne Ö-mappiin ne joutuvat, jos tarkastaja tulee, sitten ne otetaan esiin.

Kolesteroli on julma ihmistuote. Sitä ei saa muodostua maksassa liikaa ja kauheasti pitää vältellä ettei sitä vaan ole ravinnon joukkoon päässyt sekoittumaan. Jos sitä “pahaa” LDL-kolesterolia on pienen riskin ryhmässä < 2,5 mmol/l niin silloin on kaikki vielä ihan hyvin. Ei tarvita lääkehoitoa. Riittää kun elämäntavoissa tapahtuu muutoksia parempaan suuntaan. Tässä yhden totuuden maassa elämäntavoissa tapahtuu se muutos, että liikutaan enemmän, ei enää tupakoida ja ennen kaikkea ymmärretään syödä margariinia ja juoda rasvatonta maitoa. Se vasta terveellistä on. Jumankauta, vettä saa hanasta!

No niin, rauhoitupa nyt siitä, sanoo sisäinen ääneni. Suuren riskin potilailla on totinen paikka edessä. Elämäntapamuutosten lisäksi pitää ruveta popsimaan statiineja. Lääkkeet otetaan käyttöön kun LDL-viisari värähtää yli 1,8 mmol/l.

Korkeamman luokan filosofiaa ja matematiikkaa on sitten riskinarviota muokkaavien tekijöiden tarkastelu. Eli, saattapi olla niin, että lääkkeet isketään kouraan vaikka riski olisi häviävän pieni, jos nämä ehdot otetaan huomioon potilaan kohdalla:

- Kuvantamis- tai muissa tutkimuksissa todettu oireeton ateroskleroosi (meni minulta ohi, ilmeisesti tässä tilanteessa ei suositella lääkehoitoa)

- Vähäinen liikunta

- Keskivartalolihavuus etenkin nuorilla

- Obstruktiivinen uniapnea

- Seerumin suuri triglyseridipitoisuus

- Seerumin pieni HDL-kolesterolipitoisuus

- Heikentynyt glukoosinsieto tai kohonnut paastoglukoosipitoisuus

- Pitkäaikainen tulehdussairaus, esim. nivelreuma

- Suurentunut herkän CRP:n pitoisuus

- Muiden harvemmin käytettyjen biokemiallisten muuttujien suurentuneet pitoisuudet (en jaksa näitä luetella, kysykää jos kaipaatte näistä tietoja)

- Epäedullinen psykososiaalinen asema

- Muut haitalliset stressitekijät

Milloin tehdään riskiarvio? Joo, aina kun potilas pyytää. Lapsille jos suvussa on FH-tautia. Nuorille jos suvussa on valtimosairautta tai itsellä on riskitekijöitä (esim. raskausdiabetes). Riskiarvio tehdään ihan kaikille suomalaisille viimeistään silloin kun mies tulee 40 vuoden ikään. Naiset saavat odottaa 10 vuotta pitempään tai siihen asti kun vaihteet rupeavat reistailemaan (vaihdevuosiin asti). Pienen riskin potilailla riskiarvio uusitaan 5 vuoden välein ja suuren riskin potilaat käyvät riskiarviossa vuosittain.

Mielestäni Mikko Syvänne esitteli asiat oikein hyvin. Ei hän voi mitään sille, että hän asuu yhden totuuden maassa.

Suositusryhmän puheenjohtaja professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Matti J.Tikkanen (Hyks) oli seuraavana äänessä. Aiheena oli “Lääkehoitoa tarvitseville: Ovatko statiinit tehokkaita ja turvallisia valtimosairauksien ehkäisyssä?”

Sidonnaisuudet oli kiltisti esillä: Amgen, Aegerion ja Pfizer. Ei yhtään Raamattuseuraa!

Saimme kuulla, että statiinit ovat erittäin tehokkaita lääkkeitä. LDL-kolesteroli alenee ryminällä kun aloitetaan statiinihoito. Ja sehän näkyy sitten valtimotautitapauksien vähenemisenä. Usko nyt!

Silmieni sumentuessa Tikkasen sumutusoperaation seurauksena jäi epäselväksi mistä tutkimuksista tiedot oli noukittu. Ne löytynevät Käypä hoito -suositusten versiosta, jota en vielä itse tähän hätään ollut saanut käsiini.

Seuraavaksi tarkasteltiin statiinilääkityksen turvallisuutta. Ja kuten olettaa saattaa tässä yhden totuuden maassa, turvallisia ne statiinit ovat! Mitä nyt vähän lihasvaivoja on raportoitu ja yllättäen esiinputkahtanutta diabetesongelmaa ihmetellään.

Lihasvaivat liittyvät ilmeisesti veriplasman suurentuneeseen statiinipitoisuuteen. Statiinien on tarkoitus vaikuttaa maksassa, eikä päästä livahtamaan verenkiertoon suurina määrinä aiheuttaen lihaksille kaikenlaista hankaluutta. Potilaan muut käytössä olevat lääkkeet voivat häiritä statiinien poistumista verestä.

Nyt tuli Tikkaselta sensaatiomainen myönnytys: Lihasvaivat ovat ilmeisesti yleisempiä kuin on aikaisemmin ajateltu. Ei ole hoksattu kysyä tätä erikseen potilailta. Muistakaa siis ilmoittaa lihasvaivoista vaikka sitä ei hoksattaisi kysyä!

Ongelmana pidetään myös sitä, että potilas ei lihasvaivoista huolimatta uskalla lopettaa statiinin käyttöä.

Uusi ikävänpuoleinen asia oli tullut esiin statiinien käytössä: Aikuistyypin diabeteksen lisääntyminen! Keskimäärin 9 % statiinihoitoa saaneista ovat saanet aikuistyypin diabeteksen. Silmät auki! Tämähän on tosi huolestuttava asia!

Tutkimuksissa oli selvinnyt, että suuri statiiniannos lisäsi diabetestapauksia enemmän kuin pieni annos.

Saimme kuulla, että syöpä ei lisäänny statiineilla. Haimatulehdukset eivät myöskään lisäänny. Vuorineuvos Leino Utriainen ei tietenkään tätä sumutusta usko, enkä tietenkään minäkään!

Maksaentsyymien nousut ovat kolesterolilääkkeiden popsijoilla hyvin lieviä. Ei syytä huoleen. Antaa mennä statiinit kurkusta alas vaan! Terveyttä ne tuovat?

Viimeiseksi esiintyi kovan rasvan varoittelusta niskakarvojani moneen kertaan pystyyn nostanut laillistettu propagandayksilö Kuopiosta, dosentti, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab.

Ihan oikeasti, minua ällöttää tuon rouvan puheet niin paljon, että minulta ei irtoa mitään kommenttia. Sydänystävällisestä ravinnosta saatte lukea jostakin muualta. Ei tästä blogistani.

 

Tätä referaattia saa kommentoida.

 

Share


Osta lääkkeet ja maksa kirroosi!

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Olen käynyt rakentavaa keskustelua terveysasioita penkovan nimimerkki Birdien kanssa. Nyt lähtee jakoon osa ideoinnista koskien yleistyvää maksakirroosin syytä: diabeetikolle kehittyvä rasvamaksa.

 

Birdie on perusteellisesti terveysasioihin perehtynyt nuori mies, joka toistaiseksi haluaa pysyä tuntemattomana. Anonymiteetillä varmistetaan se, että lukijalla ei ole mitään ennakkokäsitystä siitä minkä alan asiantuntija tämä Birdie on. Onko hän lännen lääkevastaisin lääkäri, biorytminsä totaalisesti sekoittanut bloggaava biokemisti, toisten aivoja liian paljon kutistanut psykiatri vai tavallinen maalaisjärjellä ajatteleva reilu jätkä? Se täytyy paljastaa, että meillä on ollut tosi hauskaa kun yhdessä kävimme näitä terveysasioita läpi! Tervetuloa mukaan erilaiseen lukutapahtumaan, nyt se alkaa:

Aloitetaan suoralla lainauksella Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimistä:

Rasvamaksa on yleisin maksasairautemme. Sen tunnetuin aiheuttaja on alkoholinkäyttö. Useimmiten rasvamaksasairauden aiheuttaja ei kuitenkaan ole alkoholi, vaan syitä on etsittävä muualta. (Lähde: Pekka Pikkarainen. NASH hyväksytty diagnoosiksi. Duodecim 2003; 119(6): 486-491)

 

Tämän tiedesitaatin edessä viipyilevä normaali lukija on luultavasti jo pyörtynyt näin pöyristyttävästä paljastuksesta, mutta toisaalta täytyy muistaa, että vertaisarviointiin perustuvia ammattilehtiä lukee keskimäärin kolme professoria ja yksi mäyräkoira.

Kenties lukupiirin nurkissa vilahtaa yksi ja toinenkin villakoira, mutta joka tapauksessa tavallinen kansa on kyllä tehokkaasti peloteltu uskomaan, että pullo pilsneriä aiheuttaa kuolettavan maksakirroosin. Sen sijaan tavallinen runsashiilihydraattinen valtion erityistä suojelua nauttiva ruoka ja iso kasa lääkkeitä voi kyllä lykätä kuolemaa muutamalla päivällä!

Tässä vaiheessa lukija voisi oikeastaan perehtyä maksakirroosin syihin, oireisiin, hoitoon ja ehkäisyyn ilmaista Terveyskirjaston artikkelia tankkaamalla.

Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa, joka liittyy lihavuuteen, etenkin vyötärölihavuuteen.

 

Tiesitkö, että ICD-10 kuolinsyyluokittelusta löytyy tällainen kohta: “K70.3 – Alkoholin aiheuttama maksakirroosi” sekä mielenkiintoinen “E24.4. – Alkoholin aiheuttama näennäinen Cushingin oireyhtymä”? Sen sijaan emme ole onnistuneet löytämään kohtia “Ö99.9 – Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten takia aiheutunut maksakirroosi” tai sitten “X88.8 – Väärän lääkityksen aiheuttama maksakirroosi.”

No joo, eihän Suomessa kuolinsyytä tutkita millään muotoa tieteellisesti kuten monet murhaoikeudenkäynnit (tai niiden puute) ovat osoittaneet, joten tilastojen arvo onkin hieman hutera.

Asioiden syy-yhteydet alkoivat pyöriä päässä kun pohdimme maksaa rasvoittavia ruokavalioita. Meille tuli nälkä ja mieleen tuli nauttia annos lihotettua, rasvaista ankanmaksaa. Jo muinaiset egyptiläiset olivat älynneet, että kun Niilin varrella majaileville muuttolinnuille tarjosi särvintä viljan ja viikunoiden muodossa, niiden maksat rasvoittuivat ja niistä tuli hyvää paistettavaa.

Ennen kuin riennämme eteenpäin, ilmoitamme vielä: Runsaasti hiilihydraattia sisältävä ravinto, jossa on mukana paljon hedelmäsokeria, rasvoittaa maksaa. Tämä yhteys on ollut tiedossa tuhansia vuosia.

Tehdään vielä pieni sivuhyppy ja sitten tulee se veret seisauttava havaintomme lääkärikunnan toteuttamasta sumutusoperaatiosta. Teemme pienen hyppäyksen meidän kaikkien yhteiseen kulttuurimuistiin ja ajoitamme sen hypyn vuoteen 1984. Se oli vuosi jolloin kakki länsimaalaiset pakotettiin katsomaan mielenrauhaa häiritseviä kuvia pienistä ripakinttuisista mutta pallovatsaisista etiopialaislapsista ja kuuntelemaan korvia raastavaa pyhän Bob Geldofin laulamista.

Jostain syystä tuolloin vuonna 1984 kukaan lääkäri ei väittänyt, että Afrikassa syödään liikaa kovia rasvoja tai että pallovatsaiset, heikot lapset olisivat insuliinin tarpeessa ilmiselvän diabeteksen takia. Ongelma tuntui olevan enemmänkin biotiinin puute ja liian vähäinen lihan osuus ruokavaliossa.

Kuitenkin nykyään kun suomalainen mieskansanedustaja omaa turvonneen jalkapallovatsan ja olemattomat lihasvoimat, hänellä on ilmiselvästi diabetes ja ruokavaliossa on liikaa voita ja lihaa. Termi lihominen on nimittäin “sairausteollisuudelle” mukavampi sana kuin puhe nestetasapainon ongelmista, koska lihomispuheella kansa saadaan tuomittua itse syylliseksi omaan olotilaansa, eikä niillä statiineilla ja beetasalpaajilla ole mitään tekemistä asian kanssa.

Nyt tulee se veret seisauttava Birdien oivallus: Lääkärikunta ja lääketeollisuus on nerokkaasti sumuttanut pahantahtoiset päättäjät uskomaan, että ns. “länsimaiset elintapasairaudet” lisääntyvät ja vaativat tarmokasta ja valtion korvaamaa lääkitystä.

Eikö kukaan muu kuin Birdie, ole miettinyt sitä, että lisääntyvä lääkekulutus se vain aiheuttaa oireita ja näitä oireita on sitten alettu kutsumaan sairauksiksi?

Tässä vaiheessa toivomme, että meillä on vielä lukuintoisia blogikirjoituksen lukijoita, sillä nyt heitetään ilmoille havaintomme yhdisteestä, joka on ehkä hyvinkin linkki väärän lääkityksen, rasvamaksan ja diabeteksen välillä ja se on yllätys, yllätys biotiini!

Biotiinihan on vitamiini, joka toimii myös koentsyymin roolissa karboksyyliryhmän välittäjänä. Tästä voi jo aika helposti tajuta, että biotiinin puute estää useimpien karboksylaasientsyymien syntetisoimista elimistössä ja estää näin tehokkaasti sekä hiilihydraatti- että rasva-aineenvaihdunnan.

Rautalangasta väännettynä tämä tarkoittaa, että biotiinin puute aiheuttaa rasvamaksan, joka voi kehittyä jopa kuolettavan maksakirroosin asteelle. Puutteesta aiheutuu myös insuliiniresistenssiä, josta kehittyy 2-tyypin diabetes.

Istutko tukevasti? Nyt tulee tärkeä tieto! Kaikki se lääkitys, joka estää sekä biotiinin että ubikinonin tuotannon, aiheuttaa samoja ongelmia kuin yllä kerrottiin. Yleisimpiä näistä lääkkeistä ovat statiinit ja beetasalpaajat. Jopa Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja professori Matti J Tikkanen paljasti vahingossa kansainvälisen tiedenäytön valossa, että statiinien arvioidaan aiheuttavan Suomessa kymmeniä tuhansia uusia diabetestapauksia. Paljastus tapahtui Dyslipidemian uudistuneista hoitosuosituksista tiedotettaessa noin viikko sitten. Tästä on erillinen juttu tässä samassa blogissa.

Rasvamaksa ja 2-tyypin diabetes kulkevat käsi kädessä kuin siamilaiset kaksoset.

Siinä meille pohdittavaa! Tehkää hakuja PubMedissä ja miettikää voiko Birdie olla oikeassa? Olenko minä ihan vinksahtanut kun tuon tämän asian pohdittavaksenne?

Oletteko muuten kuulleet, laulaja Tom Jonesin ja näyttelijä Hugh Laurien (TV-sarjan tohtori House) yhteisestä musiikkiesityksestä parin vuoden takaa? Tomppa innostui noina aikoina laihdutuksesta ja valitsi paleodieetin, eli luolamiehen ruokavalion. Hieman karppauksen suuntaan kallellaan oleva ruokavalio korostaa lihan, kovien rasvojen ja kasviksien merkitystä terveydelle, mutta höttöhiilarit lentävät roskikseen. Tomppa laihtui.

Niin, meinasi unohtua, se yhteinen biisi oli nimeltään “Baby Please Make a Change”.

 

 

 

 

 

Share

Geenimuunnellun soijan pakkosyöttö lopetettava

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

Suomen suuret rehunvalmistajat ovat vaivihkaa kääntäneet kelkkansa geenimuunnellun gm-soijan suhteen. GMO:n vastustajana pyydän tutustumaan tarkkaan tähän kirjoitukseen.

 

Vielä tänään (22.4.2013) Raisio agron nettisivuilla oli näkyvissä tämä GMO-linjaus:

Elintarvikkeiden osalta näköpiirissä ei ole että Raisio alkaisi käyttää muuntogeenisiä raaka-aineita. Noin 90 prosenttia EU:n alueella valmistettavista rehuista sisältää jo nyt muuntogeenistä soijaa tai maissia. EU:ssa ei ole enää yhtään maata, jossa gm-soijaa ei käytettäisi lainkaan rehuissa, ja Suomessakin gm-soijan rehukäyttö on vuodesta 2010 alkaen ollut merkittävää. Rehuihin käytettävät soijamäärät ovat globaalisti suuria ja muuntogeenittömän soijan saanti on vaikeutumassa.

Anneli Berger kertoi 16.4.2013 Facebook ryhmässä March Against Monsanto – Helsinki, Finland, että:

Geenimanipuloitu GMO-rehu on tulossa 22.4.2013 alkaen Raisiolle ja  tällä viikolla Suomen Rehulle. Keskustelin juuri heidän kanssa. Satarehu (broilerin kasvatus) oli oikein ylpeä, kuinka heillä käytetään VAIN tieteellisesti tutkittua (?) GMO-rehua!

Lisäksi Berger kertoo 22.4.2013:

Tämä päivä on mennyt puhelimessa, mutta näin saan jakaa hyviä uutisia! Vielä löytyy lihanjalostajia, jotka eivät hyväksy GMO-rehun käyttöä tiloilla (muu kuin luomu). Ja nämä tilat ovat: TAPOLA, KIVIKYLÄ, PAJUNIEMI, SNELLMAN ja SAARIOISEN BROILERI!

 

Minua pistää tämä asia sen verran vihaksi, että päätin pistää heti jakeluun tiedon tästä muuttuneesta suhtautumisesta gm-soijaan täällä Suomessa.

Tässä GMO-asiassa meidän pitäisi olla aktiivisempia ja vastustaa GMO:ta ja GMO:ta käyttäviä rehuntuottajia niin paljon kuin ehdimme. Vastustuksen pitää olla rauhanomaista, mutta tiukkaa. Pistäkää vinkkiä tulemaan kun tiedätte sopivia vaikutuskeinoja tähän älyttömyyteen.

Juttelen asiasta luomuaktivisti Erkki Pöytäniemen kanssa. Pitäisikö gm-soijan suhteen olla huolestunut, Erkki?

Erkki vastaa:

Minusta on tärkeä huomata, että olemme EU:ssa lähes maailman viimeinen linnake joka vielä vastustaa edes jollakin tasolla GMO:ta. Kaikesta demokratiavajeesta huolimatta kuluttajaa/äänestäjää hiukan kuunnellaan. Amerikan “Corporate Democracy” on pakkosyöttänyt GMO:n ihmisille kaikkialla muualla. Nyt samaa yritetään ujuttaa meille rehun kautta ja eiköhän siinäkin ole kauppapolitiikka takana. Oleellistahan on merkintäpakon puuttuminen GMO-rehua käyettäessä. Tätä perustellaan sillä, ettei maitoon tai lihaan voi päästä GMO-geenejä, joten se ei voi olla vaarallista…. (ihmisiä pidetään siis tyhminä) Pääsee tai ei, mutta ihmisillä on vapaus olla haluamatta GMO:ta muistakin syistä, esim vaikka koska olen huolissani luonnon ja maatalouden monimuotoisuudesta Brasiliassa. Eli pointti on, että syitä vastustaa GMO:ta on paljon ja ihmisillä tulee olla oikeus tietää onko GMO:ta käytetty ruoan tuotannossa vai ei. Siis vähimmäisvaatimuksena merkintäpakko.

Miksi gm-soija tunkee eurooppalaisille markkinoille? Eikö geenimanipuloimatonta soijaa ole enää yhtä helposti tarjolla? Ilmoituksensa mukaan Satarehu tarvitsee soijaa kymmeniä miljoonia kiloja. Nyt kun hintero on kasvanut kaksinkertaiseksi gm-soijan ja vanhanaikaisen soijan välillä niin rehutehtaan pitää tehdää valinta GMO:n eduksi. Onko tuo hintaero niin merkittävä kuin annetaan ymmärtää? Erkki vastaa tähän:

Siihen, että ei-gmo soijan tarjonta on vähentynyt niin rajusti on taatusti aivan muita syitä kuin ns. vapaa kauppa. En tiedä onko hintaero nin suuri kuin tuossa viitataan, mutta se ei varmasti johdu siitä, että GMO:n tuottaminen on niin paljon tehokkaampaa. Syinä on USA:n kauppapoliittinen painostus mm. Etelä-Amerikassa ja siemenmonopolit. En kerkiä nyt kaivamaan tämän tueksi mitään viitteitä, mutta puhtaalla pelillä tilanne ei ole syntynyt. Free trade on täysin vääristynyt alkuperäisestä merkityksestään. Satarehun kommentti on järkyttävä.

 

Lähiruoan kannattajana on pakko kysyä, eikö voitaisi käyttää kotimaista valkuaista entistä enemmän? Erkki on samaa mieltä:

Rehu pitäisi tuottaa lähempänä ja ruoan olla kalliimpaa. Ylipäänsä se, että Euroopan valkuaisomavaraisuus on vain jotain 80% on vääristynyttä.

 

Kiitän Erkki Pöytäniemeä arvokkaista kommenteista.

Nyt on sinun vuorosi reagoida, rakas lukijani! Mitä mieltä olet? Päästetäänkö rehutehtaat mellastamaan mielin määrin GMO-asiassa täällä Suomessa? Mitä mieltä olet siitä, että gm-soijan käyttöä rehuna ei tarvitse ilmoittaa ruokapakkauksessa? Jos joku eri syistä haluaa välttää GMO:ta, eikö hänellä pitäisi olla siihen aito mahdollisuus?

 

Share

Lota lota – matikka tutuksi

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Kirjoitukseni “Osta lääkkeet ja maksa kirroosi johti lukuisiin kommentteihin. Tällä uudella kirjoituksellani haluan erityisesti kiittää nimimerkkiä PubMed. Muutkin saavat toki tätä lukea ja kommentoida.

 

Aivan aluksi haluan kiittää kaikkia lukijoitani edellisestä kolumnista saamastani palautteesta. Kaikkein eniten haluan ilmaista kiitollisuudentunteeni  nimimerkille PubMed, joka haukkui minua siitä, että Birdie nimimerkin suojista loukkaa pyhää lääketeollisuutta.

 

Nimimerkki PubMed oli tosin väärässä, sillä Birdie on tuttavani lempinimi, jota hänestä on käytetty useita kymmeniä vuosia. Nimeen liittyy myös hauska tarina, mutta jääköön se nyt kertomatta. Birdie -nimi ei siis ole ystäväni itse keksimä. Olen pahoillani, että olen itsekin vahingossa puhunut Birdiestä nimimerkkinä. Antakaa anteeksi, joskus biologikin voi tehdä epätarkkoja merkintöjä.

Kenties nimimerkki PubMed haluaisi myös kieltää Tauskin laulut, koska hänkään ei käytä oikeaa nimeään juuri koskaan. Tunnen kyllä ihmisiä joiden mielestä Tauskin laulut pitäisi kieltää hänen äänensä takia, mutta se taas ei liity tähän kolumniin.

Lisäksi nimimerkki PubMed paljasti, että minun tekemisiäni seurataan myös Yhdysvalloissa, koska tietääkseni PubMed on Bethesda Marylandissa sijaitsevan valtionviraston ylläpitämä rekisterikanta.

Nimimerkki PubMed siis vahingossa todisti salaliittointoilijoiden teorian, että koululääketieteen edustajat ja lääketehtaat vaanivat keskustelupalstoilla syöttämässä tarinoita lääkkeiden ihanista vaikutuksista. Kiitos PubMed vuoden paljastuksesta!

Nimimerkki PubMed synnytettiin muistaakseni vuonna 1996, eli nelisen vuotta sen jälkeen kun syntyi käsite EBM (Evidence Based Medicine), eli näyttöön perustuva lääketiede. Kiukkuni hetkellisesti laannuttua, saan juuri ja juuri kirjoitettua, että EBM on tribuutti Geoffrey Roselle (1926-1993), eli ennalta ehkäisevän lääketieteen isälle.

Ennalta ehkäisevän lääketieteen nerokas kaupallinen oivallushan on se, ettei ole olemassa mitään sairauksia! On vain riskitekijöitä ja oireita. Tätä sirkusta pyörittää epidemiologinen koulukunta. Sokkotestauksella, eli plaseboa ja lääkkeitä ihmisille satunnaisesti syöttämällä, todistetaan tilastollisesti (eli näyttöön perustuen), että lääkitys auttaa.

Otetaan yksi esimerkki. Tulokseksi saadaan sokkotestauksessa vaikkapa, että lääke alentaa verenpainetta 4,3 prosenttia. Todistamatta jää toki se, että verenpaine olisi sairaus, mutta kyllä se saadaan siis alenemaan. Ihan sama logiikka oli statiinien suhteen. Kolesteroli laski mittauksissa kun koehenkilöille annettiin statiineja. Itse asiassa kolesterolin mittaaminen on aika hämäävää puuhaa, sillä itse asiassa kaikkia lukemia ei mitata. Saamme kuulla, että LDL-kolesterolin määrä lasketaan matemaattisesti Friedewaldin kaavan avulla. Muita mitta-arvoja pyörittämällä. Kannattaa kysyä vaikka Leino Utriaiselta.

Nyt tulen kohtaan, jonka Birdie (ei siis enää mikään nimimerkki!) kertoi minulle Koffin nelosen äärellä. Olen kirjoittanut runon Koffin nelosesta, siksi nautimme Birdien kanssa Koffin nelosta. Esitän tämän runon hyvin usein luennoillani koska se on hauska runo ja luentoni ovat hauskoja. Iltalehti on kieltänyt minulta mainonnan tässä kolumnissa. Siksi vain tuo pieni, huomaamaton piilomainos.

No niin, nyt siis sen nelosen ja Birdien seurassa heränneeseen ajatukseen. Helsingin Sanomien yleisönosastolla oli kirjoitettu, ettei ole erikseen kouluoikeustiedettä ja muuta oikeustiedettä. On vain oikeustiedettä ja vääriä uskomuksia. Siispä koululääketieteen vastakohta on väärät uskomukset?

Tätä olimme Birdien kanssa suuresti epäilleet. Oikeustiede on varmaankin myös sokkotestattua? Kyllä. Se tapahtuu näin: Osaa kansasta kohdellaan oikeudenmukaisesti ja osaa potkitaan viranomaisten puolelta päähän. Sitten katsotaan masennuslääkemyynnin mukaan miten oikeudenmukaisuus vaikuttaa onnellisuuteen. Tämä ala taitaa olla jatkuvan testauksen alla, eikä testejä ihan heti olla lopettelemassa. Näyttöä vielä kerätään.

Tässä vaiheessa tilasimme lisää nelosta, tietenkin sen B-vitamiinin takia. Jutut kyllä paranivat. Itse olen koulutukseltani biologi kun taas Birdie on… No niin, jääköön se toistaiseksi paljastamatta! Matikka on minulle siis kala, jonka latinankielinen nimi on Lota lota, mutta Birdielle matikka on kaavoja ja numeroita.

matikka

Lota lota – matikka tutuksi. Kuva haettu public domainista (Wikimedia Commons)

Kuva jossa numeroita

Kuva on julkaistu runoteoksessani “Sietämättömiä runoja terveydestä”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sen Koffin nelosen äärellä (olisikohan ollut neljäs?) aiheeksi tuli Pascalin kolmio ja todennäköisyyslaskenta. Omituista miten helpolta asia kuulosti Birdien kertomana. Ennalta ehkäisevä lääketiede lähtee siis siitä liikkeelle, että riskitekijät jakautuvat väestössä normaalijakauman tapaan. Tämä on se kuuluisa Gaussin käyrä. Puolet kuuluu pieneen riskiin ja puolet kuuluu suureen riskiin – eikö olekin helppoa? Ison riskin omaaville määrätään lääkkeitä, vaikkapa siis mittaamalla verenpainetta.

Koska kaikki riskitekijät jakautuvat teorian mukaan satunnaisesti, lisää lääkkeen tarvitsijoita saadaan kun mitataan useampia riskitekijöitä. Kaksi mittausta, vaikkapa verenpaine ja kolesteroli, aikaansaa jo tilanteen, jossa 75% tutkituista tarvitsee lääkettä. Pascalin kolmion (katso linkistä avautuva upea animaatio) mukaan kahden riskitekijän mittaaminen johtaa siihen, että 25% ei omaa yhtään riskitekijää, 50% omaa yhden riskitekijän ja 25% omaa kummatkin riskitekijät.

Kolme riskitekijää (verenpaine, kolesteroli ja verensokeri) saakin jo aikaan tilanteen, että 87,5% tutkituista kaipaa lääkkeitä. Peräti 12,5% tarvitsee lääkkeitä kaikkiin riskitekijöihin! Ja hurraahuudot kaikuvat lääketehtailla, Suomen sydänliitossa, Diabetesliitossa jne.

Varmuuden vuoksi samaan riskitekijään voidaan määrätä useita lääkkeitä, jolloin perusterve työtä tekevä Suomen kansalainen onkin jo saatu lääkkeiden suurkuluttajaksi. Kyllä hänelle aikanaan sitten lääkkeiden vaikutuksesta jokin aito sairauskin ilmaantuu, mutta se on sitten eri jutunaihe. Tätä lääkkeiden popsimista on tietenkin pakko jatkaa kuolemaan saakka, tai muuten kuolee, sanoo valkotakkinen setä siellä vastaanotossa. Erittäin loogista.

Mitään tekemistä tällä riskitekijöiden sirkustaiteella ei ole biologian, fysiologian tai kemian kanssa, vaan tämä on puhdasta tilastotiedettä. Jos joku kehtaa väittää, että statiinien aiheuttama mevalonaattireitin katkeaminen on syy lihaskipuihin, tällaisen väitteen esittäjä leimataan uskomuslääketieteen kannattajaksi.

Uskomuslääkintä on kirosana, jonka Auvo Rauhala keksi Duodecimin uudissanakilpailussa vuonna 1995 ja sai tästä oikein rahapalkinnon. Tämä on muuten tosi juttu, eikä mikään vitsi.

Myös väite, että lääkitys aiheuttaa haittavaikutuksia, joita lääkitään uusilla lääkkeillä saaden lääkekulutuksen kasvamaan, on helppo leimata uskomuslääkintään uskoville kuuluvaksi höpötykseksi. Tällaista ei nimittäin voi sokkotestein todistaa, koska epäeettiset tutkimukset on kielletty, ja tutkimus pitää keskeyttää jos jompikumpi vaihtoehto osoittautuu olennaisesti turvallisemmaksi kuin toinen.

Otetaan yksi esimerkki, joka valaisee meitä mistä tässä on kyse. Käytäntö, että viiltohaavoin itsemurhaa yrittäneen verenvuoto pitäisi yrittää tyrehdyttää, on oikeastaan uskomuslääkintää! Sokkotestejä ei ole olemassa kuiviin vuotaneista potilaista valvotuissa olosuhteissa lääkärin silmien edessä. Ajatus haavojen tukkimisesta perustuu uskomukseen ihmisen verenkierrosta ja fysiologiasta. Joskus tätä sanottiin lääketieteeksi.

Julio Romero de Torres (1874–1930)

Wikipedia Commons, public domain kuva rukoilijasta

 

Uskon terveellisen ravinnon merkitykseen ja siihen, että ihminen tarvitsee rasvaakin. Voita sen entrecoteen, foie grasin ja ruisleivän päällä. Siksi aion jatkossakin harjoittaa nestetankkausta ja värikkään, kasvisvoittoisen sekaruoan nauttimista mm. tuttavani Birdien oivallisessa seurassa. Aamen.

 

Share

Terveysmietteitä

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

 Tässä sinulle muutamia ajankohtaisia mietteitä terveydestä.

 

Terveysmietteet on julkaistu aiemmin Facebook -seinälläni.

Evira on tutkinut suomalaisten altistusta kasvinsuojeluaineille. Se arvioitiin turvalliseksi, vaikka pienille jäämille altistutaan koko elämän aikana. Kolmevuotiaiden osalta riski ylittää turvallinen taso kasvaa, jos lapsi syö runsaasti EU:n ulkopuolella tuotettuja elintarvikkeita, kuten pinaattia, kurkkua, omenaa, salaattia ja papuja. Heli Saavalainen (Helsingin Sanomien kotimaan toimittaja 29.4.2013 julkaistussa jutussaan “Torjunta-aineiden yhteisvaikutuksia ei tiedetä”).

Ruot­sa­lai­nen tut­ki­mus osoit­ti jo vuo­sia sit­ten, et­tä kir­jas­to­kort­ti suo­jaa sy­dän­tau­deil­ta pa­rem­min kuin lii­kun­ta tai ruo­ka­va­lio. Tu­los joh­tui tut­ki­joi­den mu­kaan sii­tä, et­tä kir­jas­ton asiak­kuus ker­toi ak­tii­vi­ses­ta ja tie­don­ja­noi­ses­ta elä­män­ta­vas­ta. Helsingin Sanomat, pääkirjoitus, 28.4.2013

Sydän tykkää vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.  The Heart -tiedelehti, 22.4.2013

Hyvä hoito ja heikko lääkitys voivat antaa paremman lopputuloksen kuin heikko hoito ja vahva lääkitys. Tuntemattoman henkilön lausahdus kirjassa Integrative Medicine, 2012

Aggressiiviseen ravitsemuskeskusteluun osallistuu enemmän miehiä kuin naisia. Se on jännää, koska yleensä ravitsemusasiat kiinnostavat enemmän naisia. Siellä on lääkäreitä, biologeja, kemistejä, akateemisesti koulutettuja henkilöitä enimmäkseen. He osaavat lukea tieteellisiä julkaisuja, ja heillä on hyvä tatsi toimia netissä. Keskustelua käydään ikään kuin tiedeargumenteilla, mutta asia ei ole aivan näin. Mikael Fogelholm (ravitsemustieteen professori, salaliitossa myrkyttämässä kansaa?)

Toivoisin, että 2020 henkinen väkivalta on saatu kuriin suomalaisilla työpaikoilla. Tavoitteena voisi olla 1/3 nykyisistä 140.000 työntekijän luvuista. Heikki Dillström

Kustaankartanossa hoitajat rikastavat perusruokia voinokareilla ja kermatilkoilla. Helsingin Sanomat, 22.4.2013

Ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio, nor­maa­li­pai­noi­suus, tu­pa­koi­mat­to­muus, sään­nöl­li­nen lii­kun­ta ja lä­heis­ten ys­tä­vyys­suh­tei­den vaa­li­mi­nen eh­käi­se­vät käy­tän­nös­sä kaik­kia kan­san­sairauk­siam­me. Maija Huopio (lääketieteen kandidaatti)

Kaikkein suurimman riskin aiheuttaa se, että ollaan täysin hunningolla, että ei liikuta lainkaan tai syödään ihan mitä sattuu. Mikael Fogelholm (Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori)

Äitini, joka täytti eilen 96 v., elämänohje on ollut: mahdollisimman vähän mitään lääkkeitä. Nyt niitä hänelläkin jo alkaa olla, mutta punaista maitoa ja voita on aina kaapissa. Marjatta Jokinen

Yksipuolinen ruoka voi altistaa muistisairaudelle. Helsingin Sanomat s. A13, 18.4.2013

Puheet kolesterolista voi unohtaa. Viisi kananmunaa viikossa voi hyvin syödä. Jos vastapainoksi syö vielä marjoja, ne estävät kolesterolin hapettumista, joka on vaarallisempaa kuin itse kolesteroli. Veli-Pekka Valkonen (ylilääkäri)

Arvo Ylpön aikaan 1960-luvulla suositus oli Suomessa sata mikrogrammaa per päivä. Samaan aikaan ykköstyypin diabetesta ilmaantui Suomessa alle 20 lapselle vuodessa. Nyt suositukset ovat 7,5–10 mikrogrammaa, ja ykköstyypin diabetesta ilmaantuu lähes sadalle lapselle vuodessa. Hannu Vierola (lääkäri)

Kiireen takia me lääkärit olemme mahdollistaneet lääkeriippuvuuden synnyn. Ihmisille kirjoitetaan reseptejä, kun ei ole aikaa paneutua ja hoitaa heitä. Kyllä meidän pitää hoitaa myös tämä ongelma asianmukaisesti. Vilho Ahola (lääkäri)

Lihavuuden hoitoon käytetään leikkaushoitoa, johon kuolee välittömästikin useampi ihminen tuhannesta. Sen sijaan esim. kananmunaa ja vihanneksia ei saisi suosia. Keitä ko. ruoka-aineet ovat tappaneet? Sami Uusitalo

Mussuta mustikoita, massuta mansikoita, survo salaatteja, ahda antioksidantteja, kastele kasviöljyillä, pröystäile proteiinella ja koristele kuiduilla. Siinä sitä vastuuta on. Koko ihanan kehosi ja hyvinvointisi huoltoluukku on nenäsi alla. Bengt Kevin

Haluan oikean Suomen takaisin, Suomen jossa kunnioitetaan toisia ihmisiä ja jossa ahneus ja raha ei määrittele joka ikistä asiaa. Nimetön kommentoija terveysblogissani

Kropassa ei ole mitään keskusjohtoista, aseillauhkaavaa hallitusta – ja silti kaikki toimii käsittämättömässä harmoniassa. Sama tapahtuu myös ihmisten välillä, kunhan järkätään elämä niin, että on aikaa hengata vapaasti keskenään ja resursseja päräyttelyyn. Olli Posti

Kaikki nelijalkaiset on syötäviä, paitsi pöytä. Riku Rantala

Ihminen uhraa terveytensä jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, että hän ei nauti tästä hetkestä; seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa; hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee, eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt. Dalai Lama

Viekää mikroaaltouuni kierrätyskeskukseen ja ruvetkaa tekemään aitoa kotiruokaa hellan ääressä. Christer Sundqvist (1957- )

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on onnistunut ainakin yhdessä asiassa: se on pilannut käsityksen asiantuntijuudesta. Christer Sundqvist (1957- )

 

Share

Lääke lihottaa mutta laajakaista toimii?

$
0
0

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Tämä on hätähuuto isänmaan puolesta, sillä lihavuus on laajeneva ongelma. Syyllistävä psykologin sormi osoittaa suoraan suomalaisten ostoskärryihin ja maidostakin opittiin poistamaan rasva jo aikapäiviä sitten.

 

Matti Hannulan valtakaudella Valtion Ravitsemusneuvottelukunta antoi ensimmäiset suosituksensa. Tapahtui niinä päivinä vuonna 1987, että jokaisen suomalaisen oli noudatettava neuvottelukunnan ohjeistuksia. Siitä lähtien kansan kunto onkin mennyt alamäkeä kuin Kalle Palanderin ura loukkaantumisten takia.

Vuoden 2012 FINRISKI -tutkimuksen mukaan kuusikymmentäkuusi (66) prosenttia työikäisistä miehistä on ylipainoisia. Siinä on sulattelemista.

Maitorasvojen päävihaaja Pekka Puska suosittelee kaikille rasvatonta apilaviskiä ja ruokaa, joka tehdään niin kaukana kuin pippuri kasvaa (Välimeren maissa). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) omien verkkosivujen mukaan lihavuus on kylläkin pippurinkasvatusmaissa yhtä yleistä, ehkä jopa yleisempää, kuin Suomessa. Mutta on niitä pahempiakin epäloogisuuksia nähty THL:n sivuilla.

Otetaan pilleri ja ollaan ajattelematta koko asiaa. Ylenmääräinen ajattelu vain rasittaa terveysälykkäiden aivoja ja siksihän on keksitty psykoosilääkitys.

Suomessa psykoosilääkkeiden kulutus on kasvanut niin räjähdysmäisesti, että jopa psykologit joutuvat kauhistelemaan sitä. Tämä johtaa lääkärien ja psykologien kasvavaan alkoholinkulutukseen. Lääketehtaat ja Alko kiittävät. Satakuusikymmentäkolmetuhatta kaksisataakymmenen (163210) potilasta ihmettelee.

Yleensä olen biologina ja turpaduunarina keskittynyt tähän ravintopuoleen, mutta tällä kertaa ystäväni Birdie piirteli minulle kaavioita lääkkeiden molekyylirakenteesta. Nämä ovat klotsapiini (Leponex), olantsapiini (Zyprexa) ja ketiapiini (Seroquel).

Mieleen tuli palautettua myös David B. Allisonin ja kumppaneiden kirjoitelma “Antipsychotic-Induced Weight Gain: A Comprehensive Research Synthesis” vuodelta 1999.

Lopputulos on nimittäin se, että kaikkein lihottavimmat ja eniten diabetesta aiheuttavat psykoosilääkkeet ovat juuri nämä kolme, joita Suomessa määrätään eniten juuri nuorille. Siis nuorille! Ajatelkaa – pilleri, jolla voi lihoa 20 kg parissa kuukaudessa, määrätään ihmiselle, jonka minäkuva on muutenkin epävarma. Onko tämä sitä parantamista?

Kaiken muun lisäksi, nämä Leponexit, Zyprexat ja Seroquelit ovat myös ne kalleimmat pillerit. Tässä luultavasti onkin ainoa syy niiden määräämiseen. Jos taskussa polttelee yhdysvaltalaisen Indianapolisin ylpeyden Eli Lillyn osakkeita, niin 13 euroa per pilleri maksava Zyprexa Velotab voikin olla valkotakkisen asiantuntijan mielestä ainoa mahdollinen ratkaisu opiskelijalle, joka kokee yliopistoelämän hieman rasittavaksi.

Pillerialan historiassa klotsapiinin piinallinen historia liittyy olennaisesti Suomeen. Kuka muistaa Pitkäniemen mielisairaalassa tapahtuneet kuolemat? Lääke kiellettiin näiden yllättävien kuolemien jälkeen ja 1970-luvun Suomessa siis vielä myönnettiin, että lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia.

Klotsapiinin ongelma oli agranulosytoosi. Asia kuulostaa pahalta. Ja vielä pahempaa se on jos tajuaa mistä tässä on kyse. Agranulosytoosi on lääkärilatinaa ja tarkoittaa jyvässolukatoa. Eli elimistön kyvyttömyyttä taistella tulehduksia vastaan.

Biologiasta löytyy lisää esimerkkejä kuvaamaan mistä tässä oikein on kyse. Jotkut kasvit valtaavat elintilaa muilta kasveilta räjähdysmäisesti laajentumalla. Esimerkiksi jättiputki ja kurtturuusu leviävät ympäristössä, jossa niillä ei ole kilpailijoita. Ihmisessä taas tulehdukset leviävät koska lääkkeillä on tainnutettu pois se järjestelmä, joka taistelee tulehduksia vastaan.

Syntyy hiljaa kytevä tulehdus (Barry Searsin ja Matti Tolosen käyttämät termit), joka valtaa lopulta koko kehon. Kuolleet ovat rauhallisia, ahdistus on poissa. Ja ennen kuolemaa sammuu luovuus.

Birdie-ystäväni katselee minua enemmän televisiota. Hän oli huomannut, että sarjassa “Isänmaan puolesta” (Homeland) roolihahmo Carrie Mathison popsii klotsapiinia silloin kun hän haluaa saavuttaa vertaisarviointia ihailevan yhteiskunnan yleisen harmaustason ajatuksissaan.

Nobel-tason ajatuksia ei kyllä saada sohvaperunana ostostelevisiota katsoen ja nettiä räpeltäen. Henkinen painekattila kypsyttää sohvaperunan ja elämän rakenne pehmenee.

Mutta ei rahakaan aina tee onnelliseksi. Tarpeeksi paljon savolaistyylistä huumorintajua omaavat piirit nimittäin pitävät ironian huippuna sitä, että olantsapiinin tuotekehittelyä aikoinaan johtanut biokemisti teki itsemurhan murruttuaan tyttärensä kuolemasta lääkärien hoitovirheen seurauksena. Tässä voisi puhua omasta nilkasta ja niin poispäin.

Varoitan kuitenkin lukijoitani nyt luulemasta, että psykoosilääkkeet olisivat ainoa lääkeryhmä, joka lihottaa. Ei sitten sinne päinkään. Niitä lihottavia lääkkeitä on nimittäin niin paljon, että sorminiveliä säästääkseni jatkan aiheesta joskus toiste.

Itse korostan aina ravinnon merkitystä mielialan säätelijänä. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Suomalaisten kannattaisi muistaa, että esimerkiksi kauranversot rauhoittavat oloa ja helpottavat unensaantia. Ilman haittavaikutuksia!

Toivottaessani lukijoilleni hywää wappua, totean loppukevennyksenä, että suomalaisten BruttoKansanPaino olisi paljon keveämpi jos mielialalääkkeitä määrättäisiin nykykäytäntöä tiukemmalla Spy Hard -diagnostiikalla. Elokuvan päähenkilö, äskettäin edesmennyt Leslie Nielsen, puhuu nimittäin hulluista seuraavasti:

Hulluko? Jotkut pitävät hulluna ihmistä, joka kävelee kadulla mutisten itsekseen. Minäpä kerron mikä on hullua. Hullu on ihminen, joka kävelee kadulla puolikas meloni päänsä päällä, hokien “Olen hamsteri, olen hamsteri.” Se on hullua…

 

Share

Viewing all 129 articles
Browse latest View live