Olen jo pitkään aikonut kirjoittaa homeongelmista. Suomessa arvioidaan olevan jopa 1 500 homekoulua. Tämä kirjoitus pyrkii homeen tieteelliseen analysointiin unohtamatta veropolitiikkaa, arkkitehtuuria ja uskontoa.
En toki halua jättää maailmanselitysprojekteja yksinomaan Pauli Vahteran harteille. Tässä aimo annos hometietoutta uudelleen arvioituna. Tämä kirjoitusaihe annettiin vinkkinä eräältä lukijaltani ja se sai alla näkyvän muodon kuunnellessani autoradiota yksinäisellä matkallani alas Lapista. Voitte näitä kirjoitusvinkkejä lähetellä jatkossakin. Teen sitten juttujani joko autoradiolla tai ilman.
Voissa paistettu kotimainen lohi, wokattu parsakaali-porkkana-lisuke sekä raikas vihersmoothie, sytyttivät aivoni sopivaan vireeseen kun tuttavani Birdie eräänä päivänä väitti, että homeongelma on amerikkalaisen ekonomistin Walter Wolfgang Hellerin syytä.
Heller päätyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa samaan päätelmään kuin Jyrki Katainen EU-Suomessa. Hyvätuloisten veroale ja yritysverouudistus oli tuova kasvua koko kansalle. Suorastaan fantastinen idea.
Nimellä Kennedy-Johnson Tax Cut 1964 tunnettu veropaketti tosin sysäsi Yhdysvallat massiivisen velkaantumisen tielle ja lopulta aiheutti vuonna 1944 kehitellyn Bretton Woods sopimuksen tuhon, ajoi dollarin irti kultakannasta ja synnytti öljykriisin. Yksinkertaisesti sanottuna koko maailman valuuttamarkkinat sekosivat kymmenen vuoden sisällä verouudistuksesta.
Lääke kituvaan kasvuun siis rikastutti miljonäärejä, mutta haittavaikutuksena työväenluokka kurjistui. Tyypillistä poliittista suhmurointia.
Nyt sitten piti aloittaa säästötalkoot. Tietenkään rahaa ei pitänyt säästää, vaan energiaa. Velkaa sai pankista vaikka kottikärryn täydeltä, kunhan energiaa säästyi. Inflaatio muutti taloon ja projekti aloitettiin vuoden 1976 uusien energiamääritysten avulla.
Tähän asti olet lukenut vasta alkulämmittelyäni, sillä nyt pääsen itse asiaan, eli tiukempaan luonnontieteeseen ja homekouluihinkin. Yritän hieman pehmentää kertomustani energian ja homesienten oikuista keksityn esimerkin avulla.
Lämpö johtuu aina kuumemmasta viileämpään. Kun vaikkapa välinpitämättömien vanhempien hulttiopentu huutaa lämmöneriste päänsä suojana opettajalle koulun ruokalassa, niin energiaerot vähitellen tasaantuvat ja myös kansankynttilä alkaa lämpenemään. Tilanne viilenee kuitenkin lopulta energiaerojen harmoniseen balanssiin. Tätä sanotaan entropian laiksi.
Lämpötilaeroa voi ylläpitää ainoastaan ulkopuolisen lisäenergian avulla. Pipopäiselle pahantekijälle energiaa antaa esimerkiksi kaverien kannustus ja melodiaton musiikki. Siksi yksittäinen lämmönlähde kannattaa erottaa virtalähteestä ennen kuin pahempaa ylikuumentumista pääsee tapahtumaan.
Eri aineilla on tietenkin erilainen lämmönjohtavuus. Lämmönläpäisykerroin, eli U-arvo, lämmönjohtavuus (lambda-arvo) ja kastepiste ovat teknisiä termejä, joita käytetään kun syynätään ettei ullakolla säteile liikaa. Vintti pimeänä on virkamiesten motto.
Erittäin huonosti energiaa välittävä aine on tyypiltään eriste. Jotkut tuntevat tämän myös nimellä mykkäkoulu. Mykkäkoulu on seinärakenteena kuitenkin vaarallinen, koska kaikki höyrynpäästöongelmat jäävät muhimaan rakenteisiin. Energiaa menee sisään, mutta mitään ei tule ulos. Tätä kutsutaan myös nimellä sieni.
Aspergillus on erittäin yleinen sienisuku ja noin 700 000 suomalaista syö näitä sieniä päivittäin. Valkotakkiset parantajat kutsuvat niitä statiineiksi. Ne alentavat uhriensa kolesteroli- ja hormonitasoja. Terveyden Hävityksen Laitoksen (THL) tarkoituksena on luoda mahdollisimman vähän energiaa kuluttava soijarouheella ruokittu sohvaperuna.
Kun Aspergillus on seinärakenteessa, lääketeollisuus ja THL ei saa siitä voittoja. Siksi seinä-Aspergillus ei intohimoja synnytä. Altistuminen sienelle kuvattiin lääketieteessä vuonna 1842 ja se sai nimekseen aspergilloosi. Yli 170 vuotta on nyt kulunut, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana rakennusteollisuus on kunnolla tajunnut miten lääketeollisuuden kiusaksi Aspergillus saadaan kasvamaan seinissä mahdollisimman tehokkaasti.
Välillä oli aika jolloin myös lääketeollisuus yritti hyötyä seinä-Aspergilluksesta, sillä amerikkalainen Squibb-yhtiö toi vuonna 1956 markkinoille sienimyrkyn nimeltä amfoterisiini B, eli Fungizone. Sitä pidettiin kultaisena uutuutena. Mutta sitten tulivat statiinit.
Vastakkain ovat siis kolme merkittävää uskontokuntaa: Jumalaan uskovat, lääkkeisiin uskovat ja ympäristönsuojeluun uskovat.
Jumalaan uskovien mielestä Aspergillus on paha asia sekä pilleripurkissa että seinässä. Lääkkeisiin uskovien mielestä Aspergillus on pillerinä hyvä, mutta seinässä huono. Ympäristönsuojelijoiden mielestä sienilläkin on oikeuksia siinä missä rotillakin. Siksi rotilla ei saa testata elintarvikevärejä ja sienten pitää antaa kasvaa luomuna seinissä.
Ympäristöliike ujuttautui rakennusalalle 1920-luvulla saksalaisen Bauhaus-liikkeen avulla. Vähitellen vihreä rakentaminen alkoikin tarkoittaa sitä, että rakennus oli homeessa jo ennen valmistumistaan. Helpoiten tämä saavutettiin tasakaton avulla, jotta rakenteiden kosteuskuormitus saatiin maksimoitua.
Alvar Aalto on tunnetuin niistä ympäristöterroristeista, joka toi sienien avulla leviävän tasakatto-pandemian Suomeen.
Toinen tärkeä uudistus oli rakentamisen tiiviys. Tämä idea tuli tietenkin Ruotsista. Asialla oli professori Bo Adamson. Kaikki negatiiviset asiat piti padota sisäänsä kuin painekattila. Passiivitalossa asuu passiivinen ihminen.
Tiiviysihanne sopii mainiosti suomalaiseen salailukulttuuriin. Siksi julkinen sektori ihastuikin tiiviyteen kuin Jyrki Katainen Pekka Himaseen ja hänen energiatehokkaaseen kaulaliinaansa. Tiiviys on suorastaan fantastista.
Tiiviistä koulusta ei oppi karkaa ulos hyödynnettäväksi yrityselämässä, vaan jää kiinni vinoihin Pisatuloksiin. Tiiviistä koulusta ei pääse edes terveenä pois. Oppiminen on koukuttavaa. Kuka muka kaipaa uusia tuulia?
