Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet
Helsingin Sanomat valikoi hyvin tarkkaan mitkä mielipidekirjoitukset ylittävät julkaisukynnyksen. Välillä tilanne menee aika koomiseksi! Lue seuraava tosijuttu ja ihmettele Hesarin tarkoitusperiä!
Riippumaton päivälehti, jollaiseksi Helsingin Sanomien (Hesarin) mielipidetoimituksen esimies Mikko Kalliomäki luonnehtii lehteään, todellisuudessa valikoikin sananvapauden kannalta arveluttavin perustein julkaistavat mielipidekirjoitukset.
Harvoin Hesarissa näkee juttuja, jotka horjuttavat lehden suurimpien mainostajien, kännykkäfirmojen, tuotteista luotuja mielikuvia.
Tämän sai kokea Erja Tamminen, Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. Äskettäin hänen vastineensa, jossa hän saattoi epäilyttävään valoon kouluihin asennettavan teknologian, hyllytettiin. Sen sijaan e-kirja Oy:n toimistusjohtaja Simo Veistolalla ei ollut vastassa samoja esteitä: ”Tietotekniikka motivoi oppilaita” julkaistiin viipymättä.
Helsingin Sanomat uutisoi näkyvästi suomalaismiesten sperman laadun jyrkästä heikkenemisestä, minkä aiheuttajaksi epäiltiin kemikaaleja. Läppäritkin mainittiin, mutta haitat rinnastettiin makkaraan.
Erja yritti tuloksetta laajentaa keskustelua: “Kännykkä taskussa tai vyöllä, kannettavat tietokoneet, läppärit ja iPadit, jotka on varustettu
langattomalla internet-yhteydellä, voivat vahingoittaa spermaa ja aiheuttaa siittiösolujen laadun ja liikkuvuuden heikentymistä. Jo 2-4 tunnin päivittäinen kännykän käyttö vaikuttaa sperman laatuun.”
Makkarasta ei ole mitään vastaavia tutkimustuloksia.
On muitakin mainosmarkkoja uhkaavia kirjoittelijoita. Lääkäri Pekka Niemelä Oulusta kirjoitti vastineen mehiläiskatoa koskevaan juttuun, jossa syntipukiksi esitettiin kemikaaleja. Niemelä referoi Panjabin yliopistotutkimusta (Sharma & Kumar) kännykkäantennien säteilyn riskeistä:
“Mehiläisten lentoaktiivisuus ja ruuankuljetuskyky romahtivat, kun pesää altistettiin matkapuhelinsäteilylle. Kokeen alkaessa kaikki pesät olivat yhtä suuria, mutta matkapuhelinsäteilylle altistamaton pesä oli kokeen lopussa kooltaan kaksinkertainen ja sisälsi kahdeksan kertaa enemmän hunajaa kuin säteilylle altistunut pesä.”
Mielipidetoimituksen Markku Röntyn mukaan jutut pelottaisivat lehden lukijoita liikaa, ja hän pelkää, että he alkaisivat soitella lehteen.
Miksi kemikaaleista kirjoittaminen ei “pelota” kuluttajia? Kemikaaleja ei mainosteta lehdessä.
Mainostajat, ne suurimmat ja kauneimmat, ovat älypuhelimia markkinoivia kännykkäfirmoja, ja on olemassa vaara, että potentiaalinen asiakas suhtautuisi kriittisesti mainontaan, mikäli lehden muu sisältö alkaa herättää epäilyjä tuotteesta. Lehden sisältö – painokset ja mainokset ovat jatkuvasti puntarissa, kertoo Erja.
“Kuluttajien turha pelottelu” on toisaalta argumentti, johon teollisuus tukeutuu usein. Teollisuus pelkää “kuollakseen” heitä, jotka herättävät pelkoa liittyen tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin.
Ote Ericssonin vuosikertomuksesta: Kännyköiden ja langattoman teknologian vahingollisista vaikutuksista terveyteen raportoivat tutkimukset voivat vaikuttaa meihin kielteisesti joko myynnin heikentymisenä tai oikeudenkäynteinä.
Päätoimittaja Mikael Pentikäinen on aiemmin radiohaastattelussa todennut, ettei sanomalehti ole enää mikään maailmanparantaja vaan liikelaitos. Sen pitää huolehtia palkoista ja muusta.
Erja Tamminen kysyy lopuksi: “Ovatko mainosmarkat kallisarvoisempia kuin hunajan ja sperman, elämän eliksiirien tuotannon romahduksen todellisten tekijöiden, uutisointi? Mikä lopulta ja ketä pelottaa?”
Mitä vastaat Erjalle tai minulle?
